Muovinen tulevaisuus – onneksi muoviongelmaan on nyt herätty monella tasolla

Paratiisirantojen muovivuoret ovat onneksi herättäneet ihmiset ympäri maailmaa tajuamaan, miten muovi valtaa elämämme sekä ulkoa että sisältä päin.
Kampanja muovittomasta kuukaudesta tuli tänä keväänä tarpeeseen – myös minulle. Jouduin tosin pettymään jo kampanjan ensimmäisenä päivänä, kun kaupasta ei löytynyt edes porkkanoita eikä punajuuria kuin muoviin pakattuina. Sama meno jatkui herneiden, hammastahnojen ja pesuaineiden kanssa. Muovipakkauksissa myydään tarpeettomasti myös monia lehtiä, makeisia, hedelmiä, leipiä, kynttilöitä, kukkia ja lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä. En punninnut kuukauden lopputulosta, mutta veikkaan päätyneeni lähelle tuota yleistä tasoa, vaikka yritinkin parhaani mukaan välttää muoviin pakattuja tuotteita.

Linnut, kalat ja kaikenkokoiset merieliöt luulevat muovia ruoaksi. Kaloja ja kilpikonnia kuolee, kun ne sotkeutuvat merissä olevaan muovijätteeseen. Meristä muovi ei myöskään häviä, vaan jauhautuu ajan kuluessa yhä pienemmiksi muruiksi ja kuiduksi eli mikromuoviksi.
Luonnossa mikromuovit keräävät itseensä ympäristömyrkkyjä ja kulkeutuvat ravintoketjussa ylöspäin meidän jokaisen lautaselle saakka. Mikromuovia on löytynyt niin Itämeren kaloista ja simpukoista kuin juomastamme pullovedestä. Koska muoviin kerääntyy myrkkyjä, on sen syöminen ja juominen terveysriski meille kaikille.
Vuoteen 2050 mennessä maailman merissä arvioidaan olevan enemmän muovia kuin kalaa. Jo nykyisellä vauhdilla uutta muovijätettä kertyy meriin 12 miljoonaa tonnia joka vuosi.
Syinä ovat muovin liikakäyttö ja heikko jätehuolto. Suomessa muovia käytetään henkeä kohti keskimäärin noin 80 kiloa, joista kotitalouksien osuus on vajaat 20 kiloa.
Suomenkin rannikoilta löytyvästä roskasta suurin osa on muovia.
Onneksi muoviongelmaan on nyt herätty monella tasolla. Euroopan unionin kiertotalouspaketti edellyttää, että Suomessa kierrätetään muutaman vuoden päästä yli kaksinkertainen määrä muovia nykyiseen verrattuna. EU:n muovistrategialla halutaan lisätä muovin kierrätystä, suojella ympäristöä ja luoda samalla jopa 200 000 uutta työpaikkaa kierrätysteollisuuteen.
Huomattava osa näistä voisi syntyä Suomeen! Jo nyt markkinoille on rynnimässä 80-prosenttisesti biopohjainen ja biohajoava paperikassia kestävämpi vaihtoehto, pelloille on kehitetty katemuovin korvaava katepaperi ja läpinäkyvien keksi- ja karamellien suojamuovit ovat korvattavissa nanoselluloosakalvolla.
Pelkkä raaka-aineen vaihto ei riitä, vaan meidän on kannustettava toisiamme kierrättämään jätteemme. Vuonna 2014 voimaan tullut jätelain pakkausasetus siirsi vastuun kuluttajien pakkausjätteen keräämisestä kunnilta pakkausten tuottajille, eli kaupalle ja teollisuudelle. Muovijätteen kierrätys ja sen kustannukset ovat tuottajan vastuulla. Silti muovipakkauksille on vain hieman yli 500 kierrätyspistettä koko Suomessa. Käytännössä kuluttaja joutuu kuljettamaan muovijätteensä jopa kymmenien kilometrien päähän.
Vihreät ovatkin tehneet valtuustoaloitteita ympäri maata muovin kierrätyksen tehostamiseksi. Paperinkeräys on jo nyt järjestettävä jokaiseen vähintään 500 asukkaan taajamaan. Vastaava velvollisuus on asetettava myös muoville!

Fiksuja ratkaisuja on löydettävissä, jos niin haluamme. Suomi on ollut edelläkävijä ennenkin: esimerkiksi panttipullojärjestelmämme on toiminut esimerkillisesti ehkäistessään tehokkaasti pullojen päätymistä luontoon.
Me Vihreät ehdotamme muovipakkausten verottamista, mikromuovin ja ohuiden muovipussien kieltämistä, muovin kierrätyspisteiden lisäämistä sekä muovia korvaavien materiaalien kehitystyön tukemista. Pidetään yhdessä huoli siitä, että rantamme ja meremme pysyvät muovittomina.

Heli Järvinen
kansanedustaja (vihr.)
Kerimäki

Viikon kysymys

Mitä odotat alkaneelta syksyltä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...