Jääkäreiden arvostus noussut – jääkärikapteeni Otto Tynkkysen poika Paavo Tynkkynen tunnustaa jääkäreiden merkitystä

Jääkärit ovat tällä hetkellä vain kansakunnan muistoissa, mutta jääkäreiden jälkeläisiä yhä on – ei tosin heitäkään enää kuin ehkä kourallinen.
Yksi heistä on Paavo Tynkkynen, joka on jääkärikapteeni Otto Tynkkysen poika.
Otto Tynkkysellä on myös tytär Elli Turunen, joka on Paavoa jonkin verran nuorempi.
Tynkkynen myöntää toimivansa jonkinlaisena viestinviejänä juuri sen vuoksi, että aikalaisia on enää kovin vähän kertomaan muistoja vanhemmistaan.
Viimeksi pari viikkoa sitten punkaharjulainen Paavo Tynkkynen kävi visiitillä Juvalla Juvan Reserviupseerikerhon ja Juvan Reserviläisten tilaisuudessa. Aiheena oli jääkäriliike, ja siitä luennoi juvalainen historia-asiantuntija Erkki Hänninen.

Paavo Tynkkynen Otto-isä ei ollut alunperin kovinkaan kouluttautunut. Tynkkynen lähti jo nuorena miehen alkuna maailmalle tienaamaan. Hän oli kotoisin vaatimattomista oloista – isä oli kuollut ja äiti huolehti monilapsisesta perheestä.
– Isä kouluttautui kellosepäksi työskenteli Laitisen kelloliikkeessä Savonlinnassa. Hän värväytyi vuoden 1915 lopussa ja lähti Saksaan jääkärikoulutukseen, Paavo Tynkkynen kertoo.
Tynkkynen syntyi vuonna 1937 ja oli runsas parikymppinen mies, kun Otto menehtyi. Isällä ja pojalla oli vuosikausia mahdollisuus puhua isän jääkäriydestä, mutta kovin tarkasti ei niinä vuosina urasta juteltu.
– Isä ei enemmälti vapaussodan ajoista puhunut, ja historiankirjoista olen lähinnä seurannut sen ajan tapahtumia. Hän oli Viipurin valtauksessa mukana, ja joskus hän kertoi, että Viipuri oli paha paikka. Hän osallistui taisteluihin myös Karjalan rintamalla, Tynkkynen summaa käytyjä keskusteluja.

Mikä sitten vei Otto Tynkkysen vuonna 1915 silloisesta Kerimäen Vaaran kylältä kauas meren yli Saksaan? Paavo Tynkkynen vastaa, että kyseessä oli isänmaallinen palo.
– Ilman muuta kyse oli aidosta isänmaallisesta palosta ja halusta, ja myös niistä asioista hän on kirjoittanut omissa muistelmissaan. siitä, ja hän on kirjoittanut kokemuksistaan muistelmissaan.
Savonlinnalainen Jukka A. Torvelainen on kirjoittanut kirjan Saksan jääkäri Savonlinnan seudulla. Kirjan tärkeänä runkoja on jääkärikapteeni Otto Tynkkysen päiväkirjamerkinnät jääkäriajoilta Saksasta.
Naaranlahti oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä osa Kerimäkeä, sillä Punkaharjun kunta perustettiin vasta vuonna 1924. Nykyään Punkaharju on osa Savonlinnaa.

Tänä vuonna Suomessa on juhlittu jääkäreiden Suomeen paluun sataa vuotta. Valtakunnallinen pääjuhla pidettiin Vaasassa, ja Paavo Tynkkynen oli itseoikeutettuna tuossa juhlassa mukana.
– Tilaisuus oli hyvin juhlallinen. Puolustusvoimain komentaja mainitsi muun muassa puheessaan, että jääkärit olivat elimellinen osa Suomen johtavista upseereista, ja heillä oli iso merkitys Suomelle.
Tynkkynen osallistui vuonna 2015 myös Saksan Lockstedtissa pidettyyn jääkäreiden juhlaan. Tällöin juhlistettiin sitä, että jääkäreiden menosta Saksaan oli kulunut sata vuotta.
– Puolustusvoimiemme massiivinen edustus Saksassa jo kieli siitä, että jääkäreiden tekemään työtä arvostetaan. Siellä paikalla oli maamme puolustusvoimien komentajia, Kaartin sotilassoittokunta ja myös saksalaisia osastoja, Tynkkynen kertoo.
Tynkkynen kokee itsekin vahvasti, että jääkäreiden arvostus on noussut vuosien mittaa.
– Kokonaisuutena jääkäriliikkeen arvo on kirkastunut vuosikymmenten aikana, hän summaa.

Millaisena miehenä Paavo Tynkkysen muistaa isänsä jälkeen, kun tämä palasi Suomeen 25.2.1918 jääkäreiden pääjoukon mukana ja lopulta kotiutui vapaussodan jälkeen?
– Isä oli suoraryhtinen ja suoranuottinen mies ja myös määritietoinen luonne. Hänelle oli kertynyt maailmalta paljon ystäviä, ja heidän kanssaan hän oli aktiivisesti kirjeenvaihdossa. Myös kotonamme isää kävi ystäviä tapaamassa.
Paavo Tynkkynen muistaa, että kun vapaussota oli soditti, elämä ei ollut aina auvoista jääkäreillekään.
– Meillä kävi kotona miehiä, jotka olivat huonossa taloudellisessa asemassa. He lainasivat rahaa, ja se osoitti ettei silloinkaan kruunu pitänyt huolta omistaan. Onneksi nykyään tilanne on parempi.

Otto Tynkkynen – kuten lukuisat muutkin jääkärit – työskenteli jääkäriajan jälkeen Suojeluskunnassa eri tehtävissä. Hän esimerkiksi toimi useissa eri tehtävissä Tampereen seudulla ja talvisodan aikana aluepäällikkönä Kerimäellä.

Otto Tynkkynen palasi Saksasta Suomeen vääpelinä ja yleni kapteeniksi lähinnä suojeluskuntavuosiensa aikana.
Sotien jälkeen Tynkkynen perheineen piti maatilaa Punkaharjun Naaranlahdessa.
Paavo Tynkkynen pitää edelleen samaa taloa, ja hänkin toimi ennen eläkkeelle jäämistään maanviljelijänä.
– Olen itsenäinen luonne, kuten oli isänikin, ja läheskään aina meillä eivät käyneet ajatukset ihan yksiin. Mutta jälkeen päin isää tekemää työtä kohtaan on tullut suuri arvostus.
– Aikuisena olen itsekin oppinut näkemään, millaisia polkuja jääkärit ovat elämässään kulkeneet. He lähtivät nuorina miehinä kauas tuntemattomaan maahan. Se oli kova juttu, ei siitä pääse yli eikä ympäri.
Otto Tynkkynen kouluttautui kellosepäksi. Myöhemmin hän värväytyi.

Etelä-Savo ja jääkärit
Etelä-Savon nykyisen maakunnan alueelta Saksaan lähti saamaan sotilaskoulutusta yhteensä 54 miestä ja yksi nainen.
Juvalta lähti yksi ja Kerimäeltä neljä henkilöä. Mikkelistä lähtijöitä oli seitsemän ja Savonlinnasta 17. Enonkoskelta koulutukseen lähti yksi, Savonrannalta kaksi, Rantasalmelta kolme ja Sulkavalta kaksi.
Koko Suomesta Saksaan lähti 1 930 henkilöä. Heistä ylioppilaita oli 391, työmiehiä 370, maanviljelijöitä 300, liikemiehiä ja tehtailijoita 115 ja konttoristeja sekä pankkivirkailijoita 108. Jääkäreistä julkaistun tilaston mukaan liki kaikki siviiliammatit olivat jääkäriliikkeessä edustettuina.
Prosentuaalisesti eniten eli runsaat 40 prosenttia jääkärikoulutukseen hakeutuneista tuli Pohjanmaalta. Seuraavaksi eniten edustusta oli Uudeltamaalta ja Karjalasta. Savolaisten osuus jääkäreistä oli seitsemän prosentin luokkaa.

Kommentteja aiheesta “Jääkäreiden arvostus noussut – jääkärikapteeni Otto Tynkkysen poika Paavo Tynkkynen tunnustaa jääkäreiden merkitystä

  • 5.4.2018 at 09:45
    Permalink

    Kunnia jääkäreille ja heidän muistolleen. Ilman jääkäreitä ei meillä olisi itsenäistä Suomea.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Mitä odotat alkaneelta syksyltä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...