0

Ruokahävikki on vakava juttu

On sulaa hulluutta heittää hyvää ruokaa hukkaan, roskiin tai kompostiin, todetaan tämänpäiväisessä Puruveden jutussa.
Enonkosken Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Helena Auvinen kertoo, että koko maan tasolla kotitalouksien ruokahävikki on 23 kiloa vuodessa per henkilö. Niin suuri lasti jätteisiin menevää ruokaa tuntuu isolta määrältä, ja suurin osa siitä olisi hyvinkin syömäkelpoista.
Esimerkiksi maitoa, piimää tai jogurttia heitetään pois viisi kiloa vuodessa jokaista ruokailijaa kohti ja leipääkin melkein neljä kiloa.
Samaan aikaan osa suomalaisista näkee nälkää. Köyhyys ja työttömyys ovat osa suomalaista arkea. Monissa perheissä lasten pelastus on maksuton kouluruoka, ja perheissä saatetaan syödä viikonloppuisia ketsuppia ja makaronia. Tällaisia viestejä on sadellut Puruvesi-lehden toimitukseenkin.
Ruokahävikki ja vähävaraisuus sekä leipäjonot kertovat jotakin suomalaisen yhteiskunnan muuttumista ja kahtiajaosta. Toisille menee niin hyvin, että ruoankin kanssa voi hutiloida. Toiset pihistelevät päivittäisen elannon saamiseksi.
Ennen vanhaan agraarivaltaisessa Suomessa osattiin suhtautua ruokaan ja syömätapoihin kunnioituksella. Tiedettiin, että ruoka tulee maalta ja maasta.
Nykyään ruoka tulee kaupoista, ja suhtautuminen siihen on muuttunut. Ruuastakin on tullut kertakäyttötuote.
Mitä tulee köyhyyteen, sellaiseen ei saisi olla paluuta nykypäivän Suomessa. Valitettavasti valtiotason päättäjiä kansalaisten jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin ei hirvittävästi jaksa kiinnostaa.

Viikon kysymys

Aloitatko syksyn tullen uuden harrastuksen?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...