Vierailulla eduskuntatalossa

Kuluneen juhlavuoden huipentumaksi voisi kutsua joulukuista retkeä peruskorjauksen läpikäymään eduskuntataloon.
Menomatkalla testattiin tietovisassa kuinka hyvin osallistujat olivat perillä eduskunnan eri vaiheista ja toiminnasta. Visailun visaisemmaksi kysymykseksi osoittautui kysymys eduskunnan ensimmäisien vuosien kokoontumispaikasta. Suuresta joukosta ei löytynyt yhtään oikeaa vastausta. Oikea vastaus olisi ollut Helsingin VPK-talo. Tietovisan jälkeen kuultiin tarinaa itsenäisyyden ja eduskunnan vaiheilta.

Johan Sigfrid Sirenin suunnittelema eduskuntatalo vihittiin käyttöön 7.3.1931. Historiansa aikana eduskunta on kerran kokoontunut Helsingin ulkopuolella. Se tapahtui talvisodan aikana. Ylipäällikkö Mannerheim piti evakuointia keinona vähentää pääkaupungin pommitusuhkaa.
Kansanedustajilla oli vain muutama tunti aikaa koota tavaransa pimeästä eduskuntatalosta. Kaksitoistatuntinen junamatka pimennetyin vaunuin alkoi aamuyöstä kolmen aikaan ”tarkemmin ilmoitettavaan paikkaan”.
Kauhajoella tiedettiin vain tunti ennen junan tuloa eduskunnan saapumisesta. Kauhajoki oli valittu paikaksi siksi, että se oli kaukana itärajasta, eikä siellä ollut Neuvostoliitolle kiinnostavia kohteita, kuten satamaa tai lentokenttää. Koska toiminta oli salaista, pitäjäläiset eivät tienneet mitä tapahtuu. Eduskunnan evakkomatka Kauhajoella kesti vajaat kolme kuukautta.
Eduskuntatalossa turvatarkastuksen jälkeen päästiin opastetulle kierrokselle. Sen aikana kuultiin eduskunnan toiminnasta ja peruskorjauksen vaiheista. Koristeltu joulukuusi toi juhlan tuntua. Puhdistetut marmorit kiilsivät, seinien ajan patinoimat ja tupakansavun tummentamat värisävyt olivat vaalentuneet.

Työ ja tulevaisuus -veistosryhmään kuuluvat viisi Wäinö Aaltosen kipsiveistosta tuotiin Turun museosta. Konservoituina ne pääsivät alkuperäisille paikoilleen puhemiehen korokkeen takaseinälle seinäkomeroihin. Aiemmin paikalla olleet pronssipatsaat sijoitettiin muualle eduskuntataloon.
Wäinö Aaltonen oli aikanansa maamme arvostetuin kuvaveistäjä, joka saavutti mainetta myös ulkomailla. Meille lähin hänen veistoksistaan on Savonlinnan punagraniittinen sankaripatsas. Siinä alaston sureva sankari pitää kädessään kreikkalaista kypärää.

Eduskuntatalossa ensikertalaisia kiinnostaa kerroksista toiseen liikkuva avoin henkilökunnan hissi, jota ”herrahissiksi” kutsutaan. Se kulkee pysähtymättä avointen osastojen ketjussa. Hissityypin nimi ”pater noster” (latinaksi Isä meidän) tulee siitä kun hissikorit liikkuvat ylös ja alas aivan kuin katolisen rukousnauhan helmet heidän lukiessaan Isä meidän -rukousta.
Eduskuntatalo on itsenäisyytemme monumentti. Sen uudistetuissa tiloissa kansaedustajilla on siistit ja arvokkaat tilat käytössään. Eduskuntatalo kuuluu meille suomalaisille. Se on tutustumisen arvoinen kohde, joka on yleisölle avoin. Vierailevien ryhmien määrä jatkuu runsaana pitkin kevättä.
Näin vuoden alkaessa haluan kiittää kuluneesta ja toivottaa kaikille Puruveden lukijoille hyvää uutta vuotta!

Enni Holi
Kirjoittaja on kirjoittelua harrastava punkaharjulainen.

Viikon kysymys

Kuinka usein asioit pankkikonttoreissa - vai käytätkö sähköisiä palveluja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä