Savonlinnan lahja liitosalueiden nuorille ei naurata

Laitetaan kohtuullisesti toimivalle bussireitille kulkemaan yksi linjavuoro yhteen suuntaan kerran päivässä. Kas, asiakkaita kulkee yhtäkkiä vähemmän. Tämän seurauksena koko bussiliikenne on lopetettava.
Savonlinnan kaupungin kuntapäättäjät ovat viimeisillä valtuustokausilla nokkelasti soveltaneet linjavuorologiikkaa Kerimäen lukion lakkauttamisessa. Tehdään toiminta niin epävarmaksi, että kukaan ei uskalla hakea lukioon. Kun hakijoita ei ole, on toiminta lakkautettava.
Tätä Savonlinnan Suomen satavuotislahjaa nykyisille ja tuleville kerimäkeläisille nuorille ei hevin unohdeta. Niin karvas paketti lukion lakkauttaminen on. Lahja on myös nuorten vanhemmille, isovanhemmille ja sitäkin edeltäville sukupolville, jotka puursivat lukion eteen rakentaakseen lapsilleen paremman huomisen. Kiitos. Missä lahjan voi vaihtaa?

Laadukas koulutus on edelleen Suomen tärkein voimavara ja myös alueellisen kehittymisen elinehto. Meille 1970-luvulla Kerimäen lukiota käyneille koulutus oli ainoa tie sosiaaliseen nousuun ja tasa-arvoisempaan elämään. Sitä se on pitkälti yhä.
Vanhempamme jaksoivat lähteä navettaan tai muihin töihin kustantaakseen lukiokoulutuksen ja saadakseen lapsilleen toimeentulon lisäksi henkistä pääomaa, jota ei voi ottaa pois.
Kerimäen lukio kasvatti silloin – ja on kasvattanut myöhemmin – monia tulevia tohtoreita, liike-elämän osaajia, useita maistereita, jotka ovat oman työpanoksensa verran tehneet työtä kansakunnan ja alueen eteen.

Savonlinnan kaupunki tekee lyhytnäköistä politiikkaa lakkauttamalla liitosalueidensa lukiot. Miksi Suomen yleisurheilun taso on niin heikko? Siksi, että maalaiskylissä ei ole enää urheilevaa massaa, josta nousee huiput.
Nyt on huolehdittava, että liitosalueilla pysyy riittävä koulutuksen taso, joka pitää alueen elinvoimaisena ja houkuttelee uusia lapsiperheitä asukkaikseen.

Kaupungin keskustasta käsin ajateltu politiikka ottaa mieluusti hyödyn Kerimäen kirkon ja Punkaharjun matkailullisesta hyödystä. Se ottaa mieluusti Kerimäen ja Punkaharjun alueen kesäasukkaiden kiinteistöverot. Ennen kaikkea se ottaa mieluusti nykyisten asukkaiden verot.
Mitä nämä alueet saavat vastineeksi? Viesti, jonka Savonlinna liitosalueidensa nuorisolle antaa on, että kaupungin keskustan nuorison sujuva koulutus on tärkeämpää kuin maalle syntyneiden.
Vai miten toteutuu koulutuksellinen tasa-arvo 500 metrin ja toisaalta 50 km:n koulumatkassa? Miten se toteutuu oman alueen kulttuuriperinnön kehittämisessä? Miten se toteutuu mahdollisuutena oman lukion kautta vapaa-aikaan ja yhteisöllisyyteen ulottuvana toimintana: kerhoina, illanviettoina – itsetuntona siitä, että totta kai meillä on lukio.

Se kiukusta. Suodatettu osa on sanottu. ’Pulinat pois’. Mitä voidaan tehdä?
Harkitaan uudelleen. Otetaan päätös takaisin. Valtuustolle on annettu valta. Se on tarkoitettu käytettäväksi.
Sitten ei pidä vielä heittää kirvestä kaivoon, jos valtuusto ei päätöstä muuta.
Ehdotan, että Savonlinnan kaupunki opetuksen virkamiehineen selvittää mahdollisuutta Lyseon aikuislukion toimipisteen perustamiseksi Kerimäelle. Aikuislukio voitaisiin toteuttaa aluksi kokeiluna. Se toimisi päivällä, joten opiskelijoiden työpäivä vastaisi kuta kuinkin päivälukion työpäivää.
Aikuislukio palvelisi myös monia eläkeläisiä, työttömiä, kaksoistutkinnon suorittajia ja maahanmuuttajia. Varmasti moni nykyinen ja tuleva aikuislukiolainen opiskelisi jopa mielellään päiväsaikaan Kerimäellä.

Lisäksi Kerimäen aikuislukioon voisi luoda oman teeman. Tällaisia olisi vaikkapa kulttuurintuottaminen ja yrittäminen.
Esimerkiksi kulttuurintuottamisen opinnoissa opiskelija voisi opiskella tapahtuman rakentamista ja olla konkreettisesti harjoittelemassa Puruvesi Popin tuotannossa. Uskon, että tapahtuman järjestäjät saataisiin tähän mukaan.
Yrittäjyysopinnot voisivat innostaa myös paikallisia yrittäjiä yhteistyöhön. Ehkä löytyisi myös kipinä tai idea hankkia jatkokoulutusta oman yrityksen perustamista varten.
Tässä vain ideoita teemoiksi, jotka toisivat lukioon omaleimaisuutta. Samalla ne kytkisivät nuoret oman asuinalueensa kehittämiseen osana Savonlinnan kaupunkia.
Aikuislukio ja Lyseon lukio voisivat rakentaa kurssitarjottimen siten, että yhden tai kahden jakson ajan opiskelijat voisivat opiskella koko jakson kummassa tahansa toimipisteessä. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaisi sitä, että kerimäkeläiset opiskelijat voisivat suorittaa joitakin syventäviä ja soveltavia kursseja, joita ei Kerimäellä pystytä järjestämään.
Suuri mahdollisuus on video-opetuksessa. Video-opetushan on vastavuoroista, joten siihen voisi hyvin ottaa osaa Kerimäeltä käsin.

En päsmäröi tämän enempää. Paikalliset opetuksen asiantuntijat ja asukkaat osaavat kyllä rakentaa toimivan paletin.
Vastakkainasetteluun ’vanhan’ ja ’uuden’ Savonlinnan kesken ei ole mitään syytä. Kerimäki on osa Savonlinnan kaupunkia. Piste. Kaupungin yhtenäisyys on tärkeä tavoite. Se toteutuu parhaiten antamalla arvo tasa-arvoiselle koulutukselle ja mahdollisuus oman lähialueen kulttuurin kehittämiseen.
Kerimäki on vanha kulttuurillisesti merkittävä emopitäjä. Siinä on Savonlinnan kaupungille aineksia hyödynnettäväksi vaikka minkälaiseen tarinaan. Parhaiten tarinaa tukee omaa paikallista yhteisöään arvostava koulutettu nuoriso.
Juuriltani aina kerimäkeläisenä ja nykyisin Savonlinnan kaupungin vapaa-ajan asukkaana odotan innolla tuon tarinan kuulemista.

Eeva Karvinen
opinto-ohjaaja
historian opettaja, FM
yo, Kerimäen lukio 1981

Viikon kysymys

Kuinka usein asioit pankkikonttoreissa - vai käytätkö sähköisiä palveluja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä