Suksitehdas toivoo lumitalvia – Harri Kirvesniemen luotsaama perinteikäs suksivalmistaja on nanopinnoitteellaan kehityksen kärjessä

Kiteeläisen suksitehtaan konttorin ikkunasta näkyy harmaa, lumeton maisema. Ensimmäinen pikatalvirykäys meni ohi muutamassa päivässä ja on palattu tuttuun lumien odotukseen.
KSF Sport Oy:n toimitusjohtaja Harri Kirvesniemi on levollisen oloinen, vaikka hänellä on normikansalaista suurempi syy toivoa pitkää lumista talvea.
– Ulkoiset olosuhteet määräävät meidän tuotantomme. Sääolot ovat valtava haaste koko tälle lumiriippuvaiselle alalle. Euroopassa ja osin myös Venäjällä on koettu jo neljä todella heikkoa lumivuotta.
Kirvesniemi kuvaa lumen puutteen vaikutusta numeroin: kun Suomessa on normaalitalvina myyty 170 000 – 200 000 suksiparia, hyvinä vuosina jopa 240 000 paria, on nykyinen kotimaan myynti yhteensä 70 000 – 80 000 paria.
– Pohjois-Amerikka ja Japani ovat olleet ainoat tasaisen vakaat markkina-alueet. Venäjä on maailman suurin maastohiihtomarkkina, mutta siellä ostovoimaa on heikentänyt lisäksi ruplan romahdus. Mutta ollaan silti pärjätty, pienen valmistajan on helpompi sopeutua kuin suuren, sanoo Kirvesniemi.

Kiteellä on tehty suksia pitkään. Karhutien hallissa on toimittu vuodesta 1972, jolloin yli puoli vuosisataa Askolassa toiminut Karhun tehdas muutti Kiteelle. Silloin elettiin vielä puusuksien aikaa.
– Tehdas tuli lähemmäs raaka-ainelähteitä, ja valtion syrjäseututuetkin vaikuttivat muuttoon. Hupaisaa sinänsä, että vuoden 1974 jälkeen täällä on tehty vain muovisuksia.
Hiihdon entinen maailmanmestari ja kuusinkertainen olympiamitalisti on ollut suksitehtaan leivissä kuusitoista vuotta, ensin tuotepäällikkönä, sitten tehtaanjohtajana ja viimeiset neljä vuotta nykyisen valmistajayhtiön, KSF Sport Oy:n toimitusjohtajana. Kirvesniemi on myös yksi yhtiön viidestä osakkaasta.

Karhun tuotemerkki oli välillä jonkin aikaa karussa Kiteeltä. Viimeiset kymmenkunta vuotta brändi on ollut hollantilais-amerikkalaisen yhtiön hallussa.
KSF Sport käynnisti maastosuksien valmistuksen ensin Yoko-merkillä. Sitten valikoimaan tuli Järvinen, ja vuoden 2015 lopulla saatiin Karhunkin lisenssi takaisin. Viime talvi oli ensimmäinen uusille, Kiteellä tehdyille Karhu-suksille.
– Karhu otettiin meidän tekemänä hyvin vastaan, vaikka olosuhteet olivat haasteelliset. Kotimarkkinoilta saatiin takaisin vanhoja Karhu-asiakkaita. Kai se satavuotinen historia vielä painaa, arvioi Kirvesniemi.

Karhun tehdas työllisti Kiteellä huippuvuosina yli kaksisataa ihmistä. Maailmalle lähti jopa neljännesmiljoona suksiparia vuodessa.
Nykyään luvuista saa pudottaa yhden nollan pois. Työntekijämäärä vaihtelee kysynnästä riippuen 20-30 välillä. Suksituotanto on talvesta riippuen 15 000 – 30 000 paria.
– Huonojen lumitalvien jälkeen tulee heikot ennakkotilaukset. Jos tulisi hyvä talvi, täydennyskaupan osuus nousee merkittäväksi. Meidän vahvuus on, että eri malleja ja jäykkyyksiä voidaan tehdä pienemmissä sarjoissa varsin nopeasti.
Suurimmat ennakkotilaukset lähtevät kotimaan kauppoihin näinä aikoina.
Kiteen tehtaan tuotannosta viennin osuus on nykyään runsas kolmannes, mutta tähtäimessä on kääntää vientisuhde toisin päin. Odotuksia on lähimaiden sekä keskisen Euroopan, jopa Kiinankin suhteen.

Suksien tekninen kehitys on viime vuosina ollut huimaa. Pohjarakennetta on parannettu niin, että varsinkin harrastehiihtäjillä voitelun tarve on jäämässä historiaan.
KSF Sport on ollut kehityksen kärjessä voitelemattomalla, nanopinnoitetulla Optigrip-suksellaan. Yhteistyö nanopinnoitteen isän, Matti Järvisen kanssa on toiminut jo kymmenkunta vuotta.
– Tämä on jatkuvaa kehitystyötä. Meillä on kymmenen vuoden sisällä menossa jo neljännen sukupolven nanopinnoite.
Suksien helppokäyttöisyys on Kirvesniemen mukaan korostunut, kun ihmiset eivät osaa tai halua tehdä enää pitovoitelua.
– Voideltava suksi on säilyttänyt asemiaan luisteluhiihdossa, mutta perinteisessä hiihdossa voideltavan suksen määrä on mennyt todella pieneksi.

Jopa vanha keksintö, karvapohjakin on tullut takaisin muotiin, mutta Kirvesniemi uskoo tämän buumin tasoittuvan.
– Karvapohja ei sovellu kaikkiin olosuhteisiin ja siinä suksen muodon ja jäykkyyden valinta on tarkempaa. Optigripissä suksen mitalla ja jäykkyydellä ei ole suurta merkitystä, koska pito ja luisto tulevat koko suksen matkalta.
Nanosukselle huolloksi riittää puhtaanapito.
– Pito-ominaisuudet ovat erinomaiset lähes kaikissa olosuhteissa ja luistokin riittää hyvin kuntohiihtäjälle, vakuuttaa Harri Kirvesniemi.

Helppokäyttöiset perinteisen sukset ovat Kirvesniemen mukaan tulleet tarpeeseen ja muuttaneet hiihtämisen kuvaa.
Kisasuksien myynti pois lukien perinteisen tyylin suksien osuus on noussut Kirvesniemen mukaan jo noin seitsemäänkymmeneen prosenttiin.
– Kymmenen vuotta sitten kaikki yrittivät leudoilla keleillä luistella, mikä on teknisesti paljon vaativampaa. Nyt pystyy ilman voitelua nauttimaan niistä parhaista, lauhoista keleistä.

Tuotannosta viennin osuus on nykyään runsas kolmannes, mutta tähtäimessä on kääntää vientisuhde toisin päin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Mikä on syksyssä parasta?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...