0

Jakamistalous liikuttaa

Viime viikolla keskustelimme pitkään erään rouvan kanssa autottomana elämisen haasteista täällä maaseudulla. Samassa tilanteessa olevia ihmisiä on paljon, ja mielestäni ongelman ratkaiseminen on vaivan arvoinen. Sujuvampi liikkuminen tuottaisi vanhemmalle kuin nuoremmallekin väelle hyvinvointia ja paikalliset palveluntuottajatkin hyötyisivät.
Hyväkuntoinen pääsee kesällä liikkeelle polkupyörällä kauempaakin, mutta talvella moni jää jumiin kotiin. Etenkin pimeään talviaikaan muiden ihmisten tapaaminen piristää kummasti monia meistä ja jokainen asiakkaan käyttämä euro on paikalliselle yrittäjälle todella tervetullut. Moni konsertti- ja teatterimatkakin jää väliin, kun pääsylipun hinta moninkertaistuu taksikyydeistä.

Useilla asukkailla on lähellä asuvia sukulaisia tai ystäviä, joiden kyydillä pääsee liikkeelle. Jollakin voi olla ystävällinen auton omistava naapuri, joka muistaa tarjota autottomalle naapurilleen kyydin lähtiessään itse liikkeelle. Useimmiten ihminen kokee naapuriavun pyytämisen kiusallisena eikä kukaan halua olla toisille vaivaksi. Muutenkin avun pyytäminen käy monen luonteen päälle.
Kaupungin taholta autottomille on tarjolla viikoittainen asiointiliikenne. Kyseinen palvelu onkin suosittu, mutta useimmilta kyytiläisiltä jää muu kuin ruokakaupassa käynti väliin, koska paluukyyti lähtee niin nopeasti takaisin. Varmasti olisi mukava samalla reissulla käydä ystävän kanssa kahvilassa, kirjastossa tai tehdä muitakin ostoksia, puhumattakaan kyläilystä.
Kyytiongelman ratkaisemiseksi ei välttämättä tarvita kaupungin rahallista tukea, vaan jokainen meistä ymmärtää, että matkustaminen pitää itse maksaa. Meidän on turha nykyisillä matkustajavirroilla haikailla syrjäkylille säännöllistä reittiliikennettä. Minä uskon ratkaisun löytyvän vahvasti kasvavan jakamistalouden ja yhteistyön avulla.

Olen kuullut, että postinkantaja ottaa postitettavat kirjeet postilaatikosta, kun siinä on merkki osoittamassa, että laatikossa on postia vietäväksi. Voisiko samaa toimintamallia käyttää vinkatakseen hienovaraisesti naapurille, että kyydille olisi tarvetta? Tosin kyytitarpeesta vinkkaaminen on helppoa nykyisin sosiaalisessa mediassa, mutta sekin vaatii kehittämistä. Voisimmeko lainata omaa autoamme korvausta vastaan silloin, kun meillä ei ole sille käyttöä? Tällaista yksityisten autonomistajien vuokraustoimintaa on jo suuremmissa kaupungeissa.
Me tarvitsemme uudenlaisia tapoja liikkua ja on toivottavaa, että olemme kaikki avoimia uusille ideoille. Valitettavan usein uusi idea tyrmätään ensin mahdottomana tai aletaan heti miettiä lainsäädännöllisiä esteitä loistoidean toteuttamiselle.
Lyödään päämme yhteen, niin varmasti löydämme ratkaisuja. Tuskin maltan odottaa ajelua Punkaharjun maisemissa Kauko Sorjosen upealla bussilla

Ruth Lähdeaho-Kero
Kirjoittaja on Punkaharjun
Yrittäjien puheenjohtaja.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...