0

Kumppanuuspöytien esityksille pitäisi tulla painoarvoa – Savonlinnan valitsema lähivaikuttamisen malli aiotaan saada käyttöön ensi keväänä

Mikä ihmeen kumppanuuspöytä? Savonlinnan kaupunginhallituksen viime viikolla valitseman lähidemokratiamalli on ehtinyt herättää jo paljon kysymyksiä.
Ketkä kumppanuuspöytään voivat osallistua? Onko foorumilla päätösvaltaa? Entä rahaa?
Muutamat vastaukset ovat jo tässä vaiheessa yksinkertaisia. Kumppanuuspöydät tarkoittavat kaikille avoimia, vähintään kaksi kertaa vuodessa koolle kutsuttavia tilaisuuksia, joihin kaikki kansalaiset ja järjestöt saavat osallistua.
Tietynlaista päätösvaltaakin tilaisuuksille ollaan luomassa, ainakin esitysten tärkeysjärjestykseen laittamisessa.
Omaa, esityksille jyvitettyä rahaa kumppanuuspöydissä ei jaeta, vaan rahoitus kulkee hallinnonalojen talousarvioiden kautta.

Aluejohtokuntien seuraajaksi tulevaa lähivaikuttamisen toimintamallia on hierottu Savonlinnassa keväästä asti. Kaupunginjohtaja Janne Laineen mukaan loppuvaiheessa puntarissa oli kaksi vaihtoehtoa.
– Kumppanuuspöydän rinnalla tarkasteltiin alueellista yhdistyspohjaista mallia, joka nousi lähinnä Järjestötalo Kolomosen ideoimana. Siinä alueelliset esitykset olisivat tulleet kaupungin valmisteluun järjestötietä. Kumppanuuspöytä sai kaupunginhallituksessa isomman kannatuksen, selvittää Laine.
Kumppanuuspöydälle on haettua mallia lähinnä Pieksämäeltä.
Laine pitää valitussa mallissa hyvänä sitä, että sitä varten ei tarvitse perustaa uusia yhdistyksiä.
– Kumppanuuspöytä on joustavampi. Kaikille asukkaille avoimena se on myös kansalaislähtöisempi. Se on yksi uusi avoin ja vapaamuotoinen kanava tuoda esityksiä päätöksentekoon.

Jatkovalmisteluun laitettu Savonlinnan kumppanuuspöytämalli perustuu viiteen alueeseen, jotka ovat keskusta-alue, Savonranta, Kerimäki, Punkaharju ja Sääminki.
Kumppanuuspöydät kokoontuvat alueittain vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisten koordinaattoriksi ja vastuuviranhaltijaksi on kaavailtu elinkeinojohtajaa.
Laineen mukaan tavoitteena on, että kumppanuuspöydissä työstettäisiin ideoita ja konkreettisia ehdotuksia kaupungin toimielinten päätettäväksi. Esityksiä voivat tehdä niin yksittäiset kansalaiset kuin järjestötkin.
– Aina parempi, jos yhdistykset valmistautuisivat kumppanuuspöytiin mahdollisimman konkreettisilla ja suunnitelluilla esityksillä. Ajatus on, että ideat lähtisivät eteenpäin selkeinä esityksinä.

Kaupunginjohtajan mielestä tilaisuuksien ”kansalaisraadilla” pitää olla päätösvaltaa sen suhteen, miten esitykset priorisoidaan tärkeysjärjestykseen. Priorisoinnilla on iso merkitys kansalaistilaisuuksien kiinnostavuuteen.
– Jos esitys on linjattu kumppanuuspöydässä tärkeäksi, sillä on isot mahdollisuudet mennä läpi kaupungin päätöksenteossa, vakuuttaa Janne Laine.
Kumppanuuspöytien hankkeisiin ei ole varattu erillistä määrärahaa ensi vuoden talousarvion kehyksessä, mutta Laineen mukaan budjetissa on siltä osin liikkumavaraa.
– Kumppanuuspöytä voi olla myös foorumi kirkonkylien kehittämissuunnitelmien päivittämiseen.

Valittu malli tarkoittaa yhteensä vähintään kymmentä tilaisuutta vuodessa kaupungin eri alueilla. Ensimmäiset kokoontumiset on tarkoitus järjestää ensi vuoden keväällä.
Koska alueet ovat hyvin eri tyyppisiä ja kokoisia, myös kokoontumisten luonne voi vaihdella. Mukana voi olla myös kaupungin virkamiehiä tarpeen mukaan.
Kaupunginjohtaja arvioi tässä vaiheessa, että kumppanuuspöytien käyttöönotto ei edellytä muutoksia hallintosääntöön, koska kyse on toimintamallista.
– Tämä ei tarvitse välttämättä erillistä valtuuston päätöstä, vaan malli voidaan ehkä todeta talousarvion yhteydessä.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...