0

Järvitaimenia on vähemmän kuin norppia

Järvitaimen tarvitsee ihmisen apu, sillä järvitaimenia on Saimaassa vähemmän kuin norppia. Näin muistutti Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoessaan perusteluja järvitaimenen elinympäristöjen kunnostamiseksi.
– Luontaisesti syntyvien järvitaimenien määrät ovat hyvin pieniä. Luonnonvaraisella järvitaimenella on rasvaevä, ja niitä ei saa kalastaa enää nykyään ollenkaan.
– Saimaalle istutetaan rasvaeväleikattua taimenta ja lohta, joita voi pyydystää tietyn pyyntimitan saavutettua. Rasvaevälliset lohikalat on aina vapautettava, muistutti Hentinen.

Savonrannan koulun 7. ja 8. luokkien oppilaat olivat kokoontuneet seuraamaan Lohikalojen Ystävät ry:n toteuttamaa järvitaimenen kutusoraikkojen tekemistä Myllykoskeen.
Hentinen selvitti koululaisille ja talkooväelle, mitä tarkoitetaan kutusoralla.
– Vaikka puhutaan kutusorasta, on koskeen laitettava aines raekooltaan sentistä kymmeneen senttiin olevaa kunnon kiveä, ja nappasi kasasta kiven käteensä.
Hänen mukaansa kivet tulee sijoittaa aika kovaan virtaan, joka saa virrata noin 20–30 cm sekunnissa. Soraikon ympärille sijoitetaan vähän suurempia kiviä, joilla virta saadaan ohjattua keskellä oleville sorapatjoille.

Järvitaimenen elämä alkaa virtaavassa vedessä palaamalla synnyinjokeensa syksyllä lokakuun puolen välin kieppeillä. Taimen kaivaa pyrstöllään montun kivikkoon ja siihen laskee mätimunat. Nämä talvehtivat kivikossa soran sisällä seuraavaan kevääseen.

Lue lisää 7.9. Puruvesi-lehdestä

Kommentteja aiheesta “Järvitaimenia on vähemmän kuin norppia

  • 12.9.2017 at 23:48
    Permalink

    Siis kaiketi järvitaimenia toki on enemmän kuin norppia. Toimittaja tainnut sekoittaa villin järvilohen ja taimenen. Teemu H tuskin nimikkeitä sekoitti. Olin paikalla minäkin. Eipä niitä taimeniakaan liiaksi asti silti ole.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...