0

Oopperakaupunki Saimaan sydämessä?

Tulevana viikonloppuna pidettävää Harjun Syysmiitinkiä valmistellessa piti kaivaa esille muistiinpanot neljän vuoden takaa. Tuoreena maaseudun asukkaana osallistuin Yrittäjän päivänä 5.9.2013 Savonlinnan kaupungintalolla valtuuston ja paikallisten yrittäjäjärjestöjen tapaamiseen.
Tilaisuuden päätteeksi kaupungin johto ja yrittäjäyhdistysten puheenjohtajat allekirjoittivat juhlallisen sitoumuksen yhteistyöstä valtuustokaudella 2013 – 2016. Keskeisimmät teesit olivat yrittäjämyönteisen ilmapiirin edistäminen, elinkeinojen ja yrittämisen edellytysten kehittäminen, kunnan palvelumarkkinoiden kasvu ja tasapainoinen kehittyminen sekä kunnan vetovoimaisuuden kehittäminen.

Edellisellä strategiakaudella kirjattu visio ”kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki” on tuttu myös nykyisessä strategiasuunnittelussa. Vision pitää olla pitkäntähtäimen tavoite – unelma, jonka saavuttamiseksi tehdään hartiavoimin työtä. Ja tavoitteita pitää myös avata: mitä ne käytännössä tarkoittavat.
Vision hieromiseen saa kulumaan loputtomasti aikaa, ja tärkeämpää onkin keskittyä olennaisimpaan: Savonlinnan elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Kaupungin vaurastuminen edellyttää verokertymän kasvua – mieluiten houkuttelemalla alueelle uusia veronmaksajia. Järjestelmällisellä ja pitkäjänteisellä myyntityöllä uusien yritysten ja asukkaiden saaminen alueelle on mahdollista. Meidän on vain päätettävä, minkälaisiin yrityksiin kohdistamme resurssimme.
Alueella jo toimiviin yrityksiin kannattaa myös panostaa. Kannustetaan yrittäjiä kasvamaan ja kansainvälistymään. Etenkin pienissä yrityksissä yrittäjä itse on kyynärpäitään myöten päivittäisessä liiketoiminnan pyörittämisessä eikä liiketoiminnan ja uusien tuotteiden kehittäminen ole järjestelmällistä. Kasvuyritysten tueksi on hyvä rakentaa toimintamalli – onhan se kaupungin edunmukaista, että kaikki mahdolliset vientitulot saadaan kaupunkia hyödyttämään.

Merkittävimpiä kehitystarpeita maaseutuasukkaan näkökulmasta on liikkuminen. Julkista liikennettä ei ole, joten ilman omaa autoa palveluiden saavutettavuus on hankalaa ja kallista. Asukkaat eivät käytä paikallisia palveluita ja toisaalta palveluntuottajat jäävät ilman paikallisen väestön jättämiä euroja. Etenkin hiljaisempina vuodenaikoina paikallisten asukkaiden palveleminen on ensiarvoisen tärkeää ja digitalisaatio ja uudenlainen ajattelutapa mahdollistavat täysin uudenlaisia liiketoimintoja, myös maaseudulla. Tarvitaan vaan rohkeutta kyseenalaistaa olemassa olevat toimintatavat ja ajatella uudella tavalla.
Uudessa kaupunkistrategian luonnoksessa on mainittu maaseututaajamien kehityssuunnitelmien tekeminen. Suunnitelmiin meidän maaseutuasujien pitää ehdottomasti vaikuttaa ja osallistua. Onhan asukkailla ja yrityksillä paras tieto ja kokemus oman kylän nykytilasta ja kehitystarpeista.
Ilahduin suunnattomasti, kun luin uutisen Kallislahden kyläkoulun säilymisestä. Kallislahden aktiivit tulivat tutuiksi Punkaharjun lukion puolesta taistellessamme. On kannustavaa todeta, että kansalaisaktiivisuus tuottaa tulosta! Tärkeää on ylläpitää aktiivista keskustelua omiin kaupunginvaltuutettuihimme ja tähän tarjoutuu tilaisuus tulevana lauantaina.

Ruth Lähdeaho-Kero
Kirjoittaja on Punkaharjun
Yrittäjien puheenjohtaja.

Viikon kysymys

Joko kävit mustikassa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...