0

Kulttuuria kotikulmilla

Kun ihminen asuu Saimaan saaressa kuten minä, voisi helposti kuvitella, että hän jää paljosta kulttuuritarjonnasta vaille verrattuna taajamissa ja kaupunkikeskuksissa asuviin lajitovereihin. Kyseessä on kuitenkin harhaluulo ja/tai väärinkäsitys, jonka haluan nyt kerta kaikkiaan korjata.
Vielä muutama viikko sitten ihailimme jäällä köllöttelevää, ihka elävää saimaannorppaa, nyt ovat jäät ja norppa lähteneet, mutta tilalle on tullut muuta katsottavaa. Kesän taidetarjonta on meidän kotikulmilla sitä luokkaa, että siitä voi olla kateellinen moni suurempikin taajama. Parasta kateuden kohteena olemisessa on tietenkin se, että se täytyy aina ansaita. Se ei tule itsestään.

Vajaat kaksi viikkoa sitten oli naapurisaaressa tämän kevään ensimmäiset taidenäyttelyn avajaiset. Miina Äkkijyrkkä oli rantautunut Laukansaareen lehmineen ja vasikoineen. Näyttelyn pitopaikka on Luston asemarakennus, jonka viime syksynä hankki omistukseensa keinosiemennysyritys HH Embryo Oy.  Yrityksen takana ovat loppilaiset Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti.
Mikko kertoi tunteneensa Miina Äkkijyrkän jo vuosien ajan. Tämän lisäksi heillä on paljon asiakkaita näillä seuduilla, joten Miinan valinta ensimmäiseksi näyttelytaitelijaksi Lustoon oli helppo valinta. Aseman edustalla ylväänä seisova värikäs peltilehmä sopii mielestäni erittäin hyvin asemamiljöön kokonaisuuteen. Hannu ja Mikko ovat remontoineet aseman sisäosat suurella pieteetillä.
Äkkijyrkän lehmien ja vasikoiden lisäksi on asemalla nähtävillä muutamia muidenkin taiteilijoiden teoksia ja omistajien sinne tuomia antiikkihuonekaluja, joten kyllä kelpaa mennä katsomaan ja ihmettelemään.

Tasan viikko sitten sattui ja tapahtui ihan tässä kotisaaressani eli Tuunaansaaressa. Johanna ja Reijo Oras pitivät omistamassaan Taidekartanossa Sivellin, joka soi Suomelle -näyttelyn avajaiset.
Ennen näyttelyyn tutustumista monisatapäinen juhlayleisö nautti avajaistilaisuuden ohjelmasta. Puheet olivat järjestään riittävän lyhyitä, hauskoja ja kaikin puolin juhlayleisöä viihdyttäviä.
Kuvataiteilijan kaima, oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano oli valinnut ohjelmistonsa repertuaarin kevyemmästä päästä, mikä tuntui suuresti miellyttävän paikalla olevaa vierasjoukkoa.
Itse näyttelyssä ja sen teoksissa taiteilija kunnioitti Suomi 100-teemaa, joka hyvin tuli esiin maalauksissa, joiden ideat oli haettu Kalevalasta ja muusta kansallisromanttisesta aihepiiristä. Ihmiset olivat hyvin innostuneita Johannan teoksista ja iloinen puheensorina täytti koko talon, kun näyttelyn ovet avattiin kutsuvieraille. Oraksen taidekartanossa kävi viime kesänä noin 30 000  ihmistä, joka lähentelee jo manan majoille menneen Retretin luolaston viimeisten vuosien kävijämääriä.

Taidekartanon avajaisten jälkeen osa juhlaväestä siirtyi naapurisaarelle Hotelli Punkaharjuun, jossa syötiin, juotiin, kuunneltiin musiikkia, tanssittiin ja nautittiin keväästä Saimi Hoyerin hoteissa. Iltatilaisuus oli loppuunmyyty, minkä suurella mielihyvällä pistin merkille.
Yli 50 vuotta kehäkolmosen sisäpuolella asuneena voin todeta: Kyllä Saimaan saaressa on sentään mukava asua ja elää.
Ari Ora
Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja Kokoomuksen Savonlinnan kunnallisjärjestön sekä Punkaharjun Kokoomus ry:n puheenjohtaja.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...