0

Kahden valtuustokauden tilinpäätös

Kun vaalikuume on taas nousemassa ja kääntymässä lukijoilta-palstalla epidemiaksi, kertaan niitä faktoja, jossa olimme Punkaharjun kunnan aikana ennen yhdistymistä ja sen jälkeisessä Savonlinnassa.
Vaalikuume oli tarttunut jo kahteen paikalliseen kuntavaaliehdokkaaseen niin, että Punkaharjun kirjastolla pidetyt puheenvuorot olivat vihaisia, jos ei jo lähennelleet vihapuheita. Kunnan taloutta oli hoidettu ennen vuotta 2009 niin, ettei alijäämiä oltu saatu katettua lähimmän kymmenen vuoden aikana ja tuloverot eivät riittäneet käyttötalouden tasapainoon saattamiseen.

Investoinneissa oli tehty Kulennoisten koulu, vuodeosaston, Helminauhan ja Toivolan kallis toteuttamistapa, ja entinen käyttökohde oli kustannusriippana. Vuoden 2009 jälkeen investoitiin päiväkoti ja Kulennoisten koulun muutokset.
Korjausvelkaa oli Punkasalmen ja Punkaharjun koulujen sekä eräiden muiden kiinteistöjen osalta.
Mukana olo Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja Savonlinnan seudun kuntayhtymissä veivät kunnan taloudesta valtaosan, ja niihin ei päässyt olleella edustuksella vaikuttamaan tai vaikuttajat menivät yhtymien hallitusten mukana vastoin kunnan kantaa (vrt. Sosterin toiminnan silloinen ylimitoitus ja yritystalo Schaumanin ratkaisut). Vaihtoehtona oli vain olla tai lähteä näistä yhtymistä.
Vaihtoehtoista sote-palvelua kyseltiin Eksotesta. Savonlinnan seudun kuntayhtymästä irtautumisen kustannuksia laskettiin.
Kun vuoden 2009 jälkeen valtionosuudet pienenivät ja erilaisten tukien, kuten pienten lukioiden avustukset poistuivat, oli kunnan itsenäisenä pysymisen selviytymiskeinoina jo viranhaltijaesityksinä esillä lukion ja Särkilahden koulun lakkauttaminen, Punkasalmen koulutoimintojen siirto Punkaharjun koululle sekä metsien yhtiöittäminen taseen korjaamiseksi. Yhden vuoden osalta oli talouden tasapainottamiskeinona opettajien 2-3 viikon lomautus.

Valtiovallan taholta ajettiin voimakkaasti vahvojen peruskuntien toteutusta, ja oli käsitys, ettei yhdistymisessä kannata jäädä tilanteeseen, jossa hattu kourassa tai valtiovallan ohjauksessa kriisikuntana sitä tehdään. Yksi tärkeä tavoite yhdistymisellä oli turvata lukion jatkuminen Lyseon filiaalilukiona.
Valtiovallan taholta yhdistymisestä luvatut pienentyneet porkkanarahat eivät sinänsä yhdistymistä ratkaisseet. Vahvojen peruskuntien ajaminen kaatui poliittiseen mahdottomuuteensa.  Edunvalvontakäynnillä 16.1.2014 yritettiin vaikuttaa valtionosuusuudistukseen ja saaristo-osakuntalisän säilyttämiseen. Niissä epäonnistuttiin. Saadaanko niitä nyt takaisin OKL:n menetyksen yhtenä kompensaatioina? 
Yhdistymissopimuksesta puuttuivat sanktiot sen toteutumattomuudesta. Ne olisi pitänyt laueta tai sopimus peruuntua jo heti yhdistymistä edeltävien yhdistyvien kuntien tilinpäätöksien 2012 tultua julki.

Savonlinnan vanhan kaupungin ja Kerimäen kunnan alijäämä oli yli 8 miljoonaa euroa. Kerimäki siirsi omaisuutta säätiölle. Punkaharju pääsi plusalle myymällä puita 0,9 miljoonalla eurolla. Silloisella tuloveroprosentilla 20,75 metsät olisi kuitenkin hakattu valtuustokaudessa tai veroilla olisi pitänyt koota yli 1 miljoona euroa vuodessa, siis reilun yhden silloisen tuloveroprosentin verran. Mihinkään muuhun, kuten velkojen maksuun ja investointeihin ei olisi varoja riittänyt. Investointeja on tehty viimeisen valtuustokauden aikana liki 4,35 miljoonalla eurolla.
Jos kuntaliitossopimuksen hallinto-oikeuden tulkinta korkeimmassa hallinto-oikeudessa jää voimaan, ettei sopimuksella ollut kuin poliittinen sitovuus, olisi vähintään kohtuullista ja oikeudenmukaista Punkaharjun kunnan silloisen valtuuston ottaa kantaa mikä oli sen poliittinen sitovuus. Sitä sitovuuden arviointia ei varmasti olisi annettu Savonlinnan kaupungin valtuustolle.

Sopimusta tehdessä ei kuntaliiton parhaat asiantuntijat osanneet tällaista tietoa edes enteillä tai antaa. Mitä on kunnan itsehallinnosta jäljellä nyt, kun valtaosan kuntien taloudesta muodostavan Sote-asioiden päätäntä ja hoito ratkaistaan maakunnissa, joista osa on jo liian pieniä toiminnan järjestämiseen sen mahdollisesti alkaessa 2019? Nyt kaupungin talouden orastava parantuminen antaa kuitenkin mahdollisuuden jo tulevalla valtuustokaudella alentaa tulo- ja kiinteistöveroa ja siten jäljelle jäävän kuntatalouden hallinta jatkossa vähän suuremmalla asukasluvulla on parempi kuin kriisin kynnyksellä olevalla pienellä kunnalla.
Kaupunginjohtajalla on nyt hyvä paikka todistaa olevansa myös laitakaupungin johtaja palauttamalla pakolla tyhjennettyihin lukion tiloihin Lyseon Punkaharjun filiaalilukio ja kehittää sitä nykyvaatimusten huipulle niin kauan kuin oppilaita on lukiokoulutuksen paikalliseen järkevään järjestämiseen. 

Raimo Laamanen
Kaupunginvaltuuston jäsen
Hallituksen varajäsen (sit.)
Punkaharju

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...