0

Päätöksenteossa uhmaikä ohi?

Uusi Savonlinna on nyt 4-vuotias. Poliittisessa päätöksenteossa pitäisi uhmaiän olla ohi.
Kaupungin viime vuodet ovat olleet täynnä muutoksia, säästämistä ja leikkaamista. Se näkyy arjessa esimerkiksi opiskelutarvikkeiden kierrättämisenä, urheilukenttien kunnossapidossa ja käytöstä poistuneina tiloina. Toimintaympäristöä on siis muutettu. Nyt on aika kehittää päätöksentekoa.
Savonlinnasta tulee vieläkin parempi paikka asua, kun päättäjät keskittyvät tekemään päätöksiä hyvässä yhteistyössä. Valmistelun pitää myös parantua, tulla avoimemmaksi ja saada kuntalaiset mukaan valmisteluun.
Nykyisellä mallilla harva osallistuu, koska ei näe vaikuttamismahdollisuuksia.

Virkamiesten valta on suuri. Lähimuistissa on Punkaharjun lukio: valtuusto teki päätöksen, mutta virkamiehistö lähti systemaattisesti (kaupungin johtoryhmän ohjeistuksella) ajamaan lukiota alas.
Uuden valtuuston ensimmäisinä tehtävinä on arvokeskustelu: mihin Savonlinnassa tulevaisuudessa panostetaan, mitkä ovat kaupungin keskeiset tehtävät ja mitä ovat lähipalvelut, jotka säilyvät lähellä. Ja niihin pitää sitoutua valtuustokauden ajaksi, ei vain budjettikokouksesta seuraavaan.
Harvassa ovat kaupungit (vai onko niitä edes), joissa kaupunginjohtaja käyttää otto-oikeutta lautakuntien päätöksiin. Yleensä otto-oikeutta käyttää hallitus.

Nuorisovaltuustossa saattaa olla tulevaisuuden kuntapäättäjiä. Mitä nuorisovaltuusto tekee? Pari nuorisovaltuutettua vastasi: ”Ei paljon mitään”.
Ajatelkaa, nuorisovaltuustolta ei pyydetä kannanottoa edes nuoria koskeviin asioihin. Vuosina 2015-2017 ei ole yhtään lautakuntien tai valtuuston lausuntopyyntöä, joissa tahdotaan nuorisovaltuuston näkemys päätöksenteossa.
Siis valitaan nuorisovaltuusto, kun imagollisesti täytyy olla, mutta jolla ei ole todellista tehtävää tai vaikutusvaltaa.
Minkä kuvan nuoret saavat päätöksenteosta?

Lea Sairanen
Kuntavaaliehdokas (kok.)
Punkaharju

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...