0

Kahdeksan jääkäriä Puruveden seudulta

Puruveden seudun sotamuistomerkit kertovat, osa 2

Yksi Suomen itsenäistymisen tukipilareista oli jääkäriliike. Noin 102 vuotta sitten eli 25.2.1915  ensimmäiset jääkärit saapuivat Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Samana päivänä kolme vuotta myöhemmin jääkärien pääjoukko, 950 miestä, palasi Suomeen ja Jääkäriliitto lakkautettiin 25. helmikuuta 1988.

Jääkäriliikkeen siemenet kylvettiin jo sortokaudella 1900-luvun alussa. Kun Suomen täydelliseen venäläistämiseen pyrkinyt ohjelma tuli julki, niin erityisesti ylioppilaspiireissä Venäjän vastaiset asenteet voimistuivat. Aktivismi nosti päätään samalla kun tsaarin hallinnon laittomuudet rehottivat. Suomalaisen sotaväen lakkauttaminen ja suomalaisille miehille syntynyt uhka joutua palvelemaan Venäjän armeijassa vaikuttivat voimakkaasti mielialoihin.

Aktivismi toimi sytykkeenä jääkäriliikkeelle, joka otti päämääräkseen Suomen täydellisen irrottamisen Venäjästä aseellista voimaa käyttäen. Vaikka mahdollinen aseellinen vastarinta virallista hallitusvaltaa kohtaan nähtiin maanpetoksellisena toimintana, niin aktivistien mielestä vallitseva laiton tilanne ja tsaarin hallinnon suorittamat laittomuudet ja venäläistämistoimet oikeuttivat ja jopa velvoittivat varautumaan aseelliseen vastarintaan.

Jääkäriliike sai alkunsa Helsingin Ostrobotnialla 20.11.1914. Alkoi salainen värväys. Kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista nuorta miestä siirtyi Ruotsin kautta Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Värvätyistä muodostettiin Saksan armeijan Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27, ”Königlich Preussisches Jägerbataillon Nr 27”, joka sai tulikasteensa ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla. Jääkärien pääjoukko saapui 25.2.1918 laivalla Vaasaan ja Mannerheim määräsi jääkärit Suomen valkoisen armeijan palvelukseen koulutus- ja johtotehtäviin.

Jääkärit antoivat vahvan panoksensa isänmaan hyväksi sekä sodissamme että sotien jälkeen. Jääkäriliitto lakkautettiin 25.2.1988, tasan 70 vuotta Vaasaan saapumisen jälkeen samassa kabinetissa, missä liikkeen syntysanat lausuttiin. Viimeinen noista isänmaan puolustajista, joilla oli Mannerheimin myöntämä erioikeus käyttää etuliitettä ”jääkäri” sotilasarvonsa edessä, jääkärikenraali Väinö Valve kuoli 99-vuotiaana Helsingissä 11.3.1995.

Puruveden seudulla on syntynyt kaikkiaan kahdeksan jääkäriä ja heistä kaksi on saanut viimeisen leposijansa kotiseudultaan. Enonkoskella syntynyt vääpeli Paavo Soininen (1887 – 1938) on todennäköisesti haudattu Terijoelle. Kerimäellä on syntynyt neljä jääkäriä: Luutnantti Sigurd Hiiliranta (1887 – 1950) on haudattu Helsinkiin Vanhalle hautausmaalle ja vääpeli Jeremias Kosonen (1890 -1959) sekä everstiluutnantti Hugo Turunen (1894 -1984) Helsingin Honkanummen hautausmaalle. Kapteeni Otto Tynkkynen (1891 – 1956) on haudattu kotiseudulleen Punkaharjulle. Hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 125 vuotta. Savonrannalla syntynyt everstiluutnantti
 
Eino Karvinen (1893 – 1952) on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle. Toinen savonrantalainen jääkäri, varavääpeli Pekka Karhu (1895 – 1968), lepää kotiseurakuntansa hautausmaalla Savonrannalla. Kesälahdella syntynyt jääkäri Petter Paukkonen (1892 – 1969) on haudattu Saksan Bremeniin.

Savonlinnaan perustettiin Itäisen Savon etappi kesällä 1916. Sen kautta lähti matkaan vajaat parikymmentä isänmaallista nuorukaista. Värväytyneet ohjattiin Haaparannan etappikeskukseen. Savonlinnassa oli kolmimiehinen värväystoimikunta ja ympäristökunnissa toimi värväreitä, joiden tehtävänä oli lähettää asiasta kiinnostuneita nuorukaisia Savonlinnaan.

Kerimäellä jääkärivärvärinä toimi maanviljelijä Emil Kauppinen etappinaan Heinolankangas. Hänen värväämiään olivat kerimäkeläiset Hugo Turunen, Sigurd Hiiliranta (Hillebrand) sekä Otto Tynkkynen.

Jääkärien perinteitä vaalivat Jääkärisäätiö ja JP 27:n perinneyhdistys paikallisosastoineen. Savonlinnan Seudun Suojeluskunta- ja Lotta Svärd- Järjestöjen Perinneyhdistys ry, jonka toimialueena on Savonlinnan kaupunki, Enonkoski, Rantasalmi, Savonranta ja Sulkava, vaalii myös jääkärien perinteitä.

Yhdistys järjesti Savonlinnan lyseossa jääkäritaulun paljastustilaisuuden 29.8.2015. Muistotaulussa on mainittu ne 14 Savonlinnan reaalilyseon oppilasta, jotka palvelivat JP 27:ssä. Tilaisuus oli juhlava. Tervehdyssanat lausui punkaharjulaisen jääkärikapteenin, Otto Tynkkysen poika Paavo Tynkkynen ja juhlapuheen piti Jääkärisäätiön puheenjohtaja, prikaatikenraali Asko Kilpinen. Musiikista vastasi Soittokunta Saimaa. Lyseon taulu on ainoa jääkäriperinteeseen liittyvä muistomerkki Savonlinnan seudulla.

Kirjoittaja on savonlinnalaissyntyinen, Jyväskylässä asuva ekonomi ja reservin majuri, joka tutkii sotahistoriaa harrastuksenaan. Teksti perustuu hänen joulukuussa ilmestyneeseen kirjaansa Kuninkaat käskivät – Isänmaa kutsui III – Savonlinnan seudun sotamuistomerkit linnavuorista veteraanien perintöön.

 

Matti Hyvärinen

Kirjoittaja on savonlinnalaissyntyinen, Jyväskylässä asuva ekonomi ja reservin majuri, joka tutkii sotahistoriaa harrastuksenaan. Teksti perustuu hänen joulukuussa ilmestyneeseen kirjaansa Kuninkaat käskivät – Isänmaa kutsui III – Savonlinnan seudun sotamuistomerkit linnavuorista veteraanien perintöön. Hyvärisen 10-osainen kirjoitussarja julkaistaa Puruveden verkkosivuilla vuoden 2017 aikana.

 

 

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...