0

Mämmistä merilevään

Osalle se aiheuttaa vatsan väänteitä, toisille se on mitä suurinta herkkua ja erottamaton osa aamupalapöytää. Suomalaiset ovat äänestäneet satavuotiaan Suomen kansallisruuaksi ruisleivän.
Ruisleipä voitti karjalanpaistin karvan mitalla, kauas kärjestä jäivät sen sijaan viili ja maksalaatikko.

Ehdotuksia kansallisruokafinalisteiksi Elo-säätiön, MTK:n ja Maa- ja metsätalousministeriön järjestämän äänestyksen ensimmäisessä vaiheessa tuli yli tuhat. Ruoka-alan asiantuntijoista koottu raati karsi ehdotuksista 12 finalistia.
Edellisten lisäksi voitosta kilpailivat pitsa, hernekeitto, mämmi, kalakeitto, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut tai silakat perunoilla ja graavi kala. Kaikki tuttuja makuja ja jotenkin kovin syvällä suomalaisten arjessa kiinni olevia, riippumatta siitä pitääkö niistä vai ei.
Ruokakulttuurimme, johon kuuluvat tietyt perusraaka-aineet, valmistustavat ja mausteet, ja myös se, miten ja milloin me syömme, on saanut vaikutteita idästä ja lännestä, ympäröivästä luonnosta ja välillä yhteiskunnassa vallinneista vaikeista ajoista.

Katovuosina leipään lisättiin pettua ja opittiin hyödyntämään satoisia juureksia ja luonnon antimia. Samalla myös syötiin sesonkien mukaan.
Nykyisin vaikutteet ruokakulttuurista toiseen leviävät nopeasti, ja mitä erikoisempia raaka-aineita on saatavilla lähikaupoista ympäri vuoden. Sushit, osterit ja tacot ovat rantautuneet suomalaisten ruokapöytiin ja osittain ehkä myös syrjäyttäneet perinteisemmät ruokalajit.
Italialaisten ylpeys pizza on jopa raivannut tiensä suomalaisten kansallisruokaäänestykseen pitsana. Sujuvasti olemme myös adoptoineet korvapuustit ja lihapullat osaksi omaa keittiötämme.
Ruokakulttuuri ja sen muutokset kiinnostavat myös museoita. 12 museota tallensi suomalaista 2010-luvun ruoka- ja juomakulttuuria Suomi syö ja juo -hankkeessa. Hanke järjesti muun muassa Minä ja ruoka -kuvakeräyksen, jossa kerättiin arkisia syömiseen ja juomiseen liittyviä kuvia ja tietoa.

Parinkymmenen vuoden kuluttua onkin mielenkiintoista katsoa, miten ruoka-arkemme on muuttunut. Uusia ruokatrendejä varmasti tulee ja menee, mutta joillekin ruokaperinteille toivoisi silti pitkää ikää.
Hernekeittoa torstaisin, ruisleipää iltapalaksi, paistettuja muikkuja kesäillassa, graavi kalaa häissä ja hautajaisissa, kaupan valmismaksalaatikkoa rusinoilla tai ilman kiireisten päivien pelastajaksi.
On arveltu, että tulevaisuudessa kasvisten ja kasvispohjaisten tuotteiden kulutus kasvaa ja ruuan eettisyys, vastuullisuus ja alkuperän jäljitettävyys tulevat olemaan kuluttajille entistä tärkeämpiä. Lihalle keksitään lisää korvikkeita ja merilevä nousee tärkeäksi raaka-aineeksi riisin, vehnän ja maissin rinnalle.
Nykyisin ruuan avulla rakennetaan myös identiteettejä enemmän ja eritavalla kuin ennen. Se, mitä syömme, kertoo arvoistamme, arjestamme ja ryhmistä joihin haluamme kuulua tai joista haluamme erottautua.
Joukko ruoka-alan toimijoita onkin käynnistänyt Syödään yhdessä -ilmiön osana Suomi 100 -juhlavuotta. Tempauksella halutaan vahvistaa suomalaista ruokakulttuuria, herätellä perinteitä ja luoda uusia tapoja syödä yhdessä. Ruisleipä pitänee muutoksen tuulissa pintansa mutta miten käy mämmin?

Anne Kaljunen
Kirjoittaja on kerimäkeläinen
Metsämuseo Luston tiedottaja.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...