”Kerro kuolosta patsas vakaa” – Vapaussodan sankaripatsaat Puruveden seudulla

Puruveden seudun sotamuistomerkit kertovat, osa 1 

Tammikuun viimeisenä sunnuntaina vietettiin Tammisunnuntaita sen muistoksi, että suojeluskunnat alkoivat Mannerheimin johdolla riisua Suomessa olevia venäläisiä joukkoja aseista 28.1.1918 sunnuntain vastaisena yönä. Tätä tapahtumaa pidetään vuoden 1918 sodan alkuna, vaikka Viipurissa kahakoitiin jo aiemmin. Vuoden 1918 sodasta on käytetty erilaisia nimiä kuten vapaussota, kansalaissota, sisällissota, vallankumous, vuoden 1918 sota, veljessota, luokkasota, kapina ja punakapina. Vakaumus, arvot ja näkökulmat vaikuttavat nimivalintaan. Suojeluskunnille ja jääkäreille sota oli vapaussota. Isänmaata lähdettiin vapauttamaan venäläisen sortovallan ikeestä.

Sodan alkaessa Etelä-Suomi jäi punaisten haltuun ja muu Suomi oli valkoinen. Puruveden seutu kuului valkoiseen Suomeen. Tampere oli punaisten vahvin tukikohta. Pohjanmaa ja Karjala olivat valkoisten tukialueita. Pohjanmaalta Jyväskylän ja Savonlinnan kautta Karjalankannakselle kulkeva rata oli valkoisten hallussa kun taas Riihimäen kautta Pietariin menevä rata oli punaisten alueella. Hajanaiset rintamalinjat olivat näiden ratojen välissä. Savonlinnan seudulla ei taisteltu, mutta Savonlinnan kautta Sortavalaan ja edelleen Rautuun menevä rautatie oli tärkeä valkoisen Suomen huoltoväylä.

Jääkärien johdolla paremmin koulutetut valkoiset saivat vähitellen yliotteen ja viimeiset punakaartilaiset laskivat aseensa 5.5.1918. Sota päättyi 16.5.1918 Mannerheimin Helsingissä vastaanottamaan valkoisen armeijan voitonparaatiin. Sotatila Venäjän kanssa päättyi Tarton rauhaan 14.10.1920.

Sodassa kaatuneet vapaussoturit tuotiin mahdollisuuksien mukaan haudattaviksi kotiseurakunnan multiin. 1920-luvulla ryhdyttiin valkoisen osapuolen kaatuneille pystyttämään sankaripatsaita. Sankarimuistomerkki oli pyhä asia niille pitäjille, joista vapaussotureita oli kaatunut. Paikallinen suojeluskunta oli yleensä aloitteellinen patsashankkeissa, jotka rahoitettiin monin paikoin osin keräysvaroin. Valkoiselle Suomelle sota oli vapaussota ja siksi muistomerkeistä käytetään kaikissa seurakunnissa nimitystä vapaussodan sankaripatsas.

Savonlinnassa on kolme vapaussodan sankaripatsasta: Savonlinnan kirkkopuistossa, Kerimäellä ja Savonrannalla. Punkaharjun kirkossa on vapaussodan Pro Patria -muistotaulu, jossa lueteltu 11 Punkaharjun sankarivainajaa ja koskettavat sanat ”Mitä vaativi Suomessa vapaus maan, se isästä poikaan maksetaan”.
 
Kerimäen sankaripatsaan, johon on kaiverrettu myös punkaharjulaisten nimet, suunnitteli rakennusmestari Kustaa Laukkanen, sen teki kuvanveistäjä, jääkärikapteeni Lauri Leppänen ja vihki kirkkoherra, rovasti Juho Jalkanen. Alueen suunnitteli maisema-arkkitehti Katri Luostarinen. Patsaan sotilas pitää kädessään kivääriä, jonka piippu on katkaistu – ilmeisesti ilkivaltaisesti 1950-luvulla. Patsaan jalustasta on irronnut tai irrotettu yksi vapaussodan hautamerkeistä. Kerimäen sankarihautaan on haudattu 13 ja Savonlinnaan lisäksi kolme Kerimäen vapaussoturia. Patsaassa on lueteltu myös viisi yksityishautoihin haudattua soturia.

Savonrannan sankaripatsaassa on teksti: ” Kaunis on kuolla puolesta syntymämaan”. Lisäksi kiveen on kaiverrettu kahden kaatuneen nimet. Muistokiven yläosassa on Savon vaakuna ja toisella sivulla hakaristi. Savonrannan vapaussoturit haudattiin kalliohautaan kirkonmäen rinteeseen.

Enonkosken komean Leijonapatsaan on suunnitellut U. Heinänen. Patsaan jalustassa on teksti: ”Uhrin kallihin kantaneilleen Suomi vapaa tään sankareilleen muistoksi nosti.” Jalustan takapuolella on teksti: ”Jälkipolville aikain takaa kerro kuolosta patsas vakaa jolla maansa he osti”. Enonkoskella lepää seitsemän vapaussodan sankarivainajaa, joiden hautakiviin kiinnitetty vapaussoturin hautamerkit.

 
Matti Hyvärinen

Kirjoittaja on savonlinnalaissyntyinen, Jyväskylässä asuva ekonomi ja reservin majuri, joka tutkii sotahistoriaa harrastuksenaan. Teksti perustuu hänen joulukuussa ilmestyneeseen kirjaansa Kuninkaat käskivät – Isänmaa kutsui III – Savonlinnan seudun sotamuistomerkit linnavuorista veteraanien perintöön. Hyvärisen 10-osainen kirjoitussarja julkaistaa Puruveden verkkosivuilla vuoden 2017 aikana.

 

 

Kommentteja aiheesta “”Kerro kuolosta patsas vakaa” – Vapaussodan sankaripatsaat Puruveden seudulla

  • 10.2.2017 at 12:15
    Permalink

    Huom. Muistomerkin aseen piippu katkaistiin 90-00-luvun taitteessa kahden paikallisen nuorisorikollisen voimin. Toivottavasti ei menny kirja vielä painoon.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Joko tunnet kevättä rinnassa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...