0

Joulu on ilon, valon ja toivon juhla – Marjaana Härkönen aikoo viettää suomalaista joulua Lontoossa

Marjaana Härkösellä on pian vuosi takanaan elämää kaukana Punkaharjulta, kaukana Suomesta.
Viimeksi Punkaharjun kappeliseurakunnan kappalaisena toiminut Härkönen otti ison loikan ja lähti Lontoon Merimieskirkon johtajaksi.
Hänen mukaansa ensimmäinen vuosi on ollut uuden opettelua ja sen vuoksi tavattoman kiinnostavaa aikaa. Opeteltavaa on riittänyt niin työssä kuin oman arkielämän järjestelyissä ja uuteen kotikaupunkiini tutustuessa.
– Aika on mennyt nopeasti, työtä on ollut paljon, olen tavannut paljon mukavia ihmisiä. Tietenkin välillä iskee ikävä Itä-Suomen vesien äärelle, mutta olen edelleen iloinen ja kiitollinen tästä mahdollisuudesta saada työskennellä Lontoon Merimieskirkolla.

Moni asia on yllättänyt hänet, vaikka lähtiessään Isoon Britanniaan hän arvasi, että työ on monipuolista.
– Ehkä se on ollut vielä vähän monipuolisempaa kuin mitä odotin. Viime viikko esimerkiksi alkoi näin: maanantaina saattelimme haudan lepoon pitkäaikaisen seurakuntalaisemme, ja yöllä heräsin hälytykseen ja ohjasin unissa kävelleen majoittujan takaisin hostellihuoneeseensa. Aamulla otin vastaan paikallisten luterilaisten kirkkojen neuvoston hallituksen ja emännöin jouluaterian heille, ja siinä välissä tilasin tuholaistorjujan asuntoon, jossa asuu työntekijöitämme.
– Sama iltana osallistuin Lucia-juhlaamme, jossa lauloimme Kauneimpia joululauluja ruotsiksi ja englanniksi, ja illalla auttelin vielä keittiövuorolaisia lopputiskeissä.
Hän kertoo nauraneensa esimiehelleen, ettei tiedä mitään muuta työtä, jossa pääsisi mukaan niin monenlaiseen hommaan mukaan.
– Tiesin myös, että vapaaehtoisten rooli on tärkeä Merimieskirkon työssä, mutta olen yllättynyt, kuinka tärkeä se oikeasti on, ja kuinka paljon aikaansa ja osaamistaan vapaaehtoiset ovat valmiit antamaan kirkkonsa ja yhteisönsä eteen.
Lontoon suomalainen merimieskirkko on perinteinen yhteisö, sillä se on toiminut yli 130 vuotta. Suomen Merimieskirkko ry tekee yhteistyössä evankelisluterilaisen kirkon kanssa muun muassa kristillistä, sosiaalista ja diakonista työtä merenkulkijoiden ja ulkomailla asuvien suomalaisten parissa. Ulkomaan toimintaa on Isossa Britanniassa, Pohjois-Saksassa, Belgiassa, Luxemburgissa, Hollannissa ja Kreikassa.

Marjaana Härkösen mukaan papin perustyö on perimmältään samaa Punkaharjulla ja Lontoossa.
– Ihmisen elämän ilot, murheet ja käännekohdat ovat niitä, joissa pappia tarvitaan. Kasteissa, häissä, hautajaisissa, rippikoulussa ja jumalanpalveluksissa on toki omia paikallisia tapoja, mutta perusasiat ovat samoja kuin muuallakin. Ehkä täällä jotenkin kirkkaammin on ymmärtänyt oman äidinkielen merkityksen uskon harjoittamisessa ja oppinut arvostamaan sitä reformaation perinnettä, että uskoaan on oikeus ilmaista ja harjoittaa omalla kielellään.
Härkösen mukaan Lontoossa on paljon hienoja kirkkoja ja kauniita jumalanpalveluksia, mutta vain Merimieskirkolla jumalanpalvelukset pidetään suomen kielellä.
Toki erojakin entiseen löytyy.
– Jos pienen maalaisseurakunnan papin työ on varsin monipuolista, on Merimieskirkon papin työ vielä monipuolisempaa. Isoin ero on varmaan se, että työhöni kuuluu vastuu myös toiminnan rahoittamisesta. Emme toimi verovaroilla, vaan myyjäistuotot, kahvion, kaupan, hostellin ja saunan tuotot, jäsenmaksut ja vapaaehtoiset lahjoitukset ovat meille elintärkeitä.
– Palkattua henkilöstöä meillä on todella pieni joukko: meitä on viisi työntekijää, kun ”seurakuntamme” koko on noin 30 000 ja toiminta-alueena koko Iso-Britannia ja Irlanti. Vapaaehtoisten rooli on siis todella tärkeä. Toinen uusi asia on vastuu kiinteistöistä yhdessä vapaaehtoisen talonmiehemme kanssa. Kiinteistöasioissa riittää todellakin opeteltavaa vielä pitkäksi aikaa – papin koulutuksessa ei boilerin toimintaa tai kylpyhuoneen vesieristyksiä juuri käsitelty.

Merimieskirkon työssä korostuu Härkösen mukaan diakoninen ulottuvuus.
– Meihin ottavat yhteyttä täällä vaikeuksiin joutuneet, mitä erilaisimmissa tilanteissa. Pääasiassa suomalaiset, mutta kirkon ristin tunnistavat toki monet paikallisetkin. Merimieskirkon rooli kohtaamispaikkana on myös ennaltaehkäisevää diakoniaa, mahdollisuuden tarjoamista olla tekemisissä toisten kanssa.
Hän muistuttaa, että jos kirkon kynnys on matala, on helpompaa myös pyytää apua tarvittaessa.
– Ehkä tärkein yksittäinen diakoniaprojekti on asunnottomien majoittamiseen liittyvä Robes-projekti, jossa olemme mukana yhdessä muiden paikallisten kirkkojen kanssa. Asunnottomuus on Lontoossa iso ongelma ja kirkoissa öisin lämmintä tyhjää tilaa yöpymiseen.
Onko työhösi liittyen noussut vuoden aikana esille mitään erityisiä teemoja, joista keskustelette ihmisten kanssa siellä?
– Isoin yksittäinen teema on varmaankin ollut Brexit, eli edessä oleva Britannian ero EU:sta. Se luonnollisesti huolettaa monia, ja ehkä vielä enemmän siihen linkittyvä rasismin ja protektionismin nousu. Muuten keskustelujen teemat ovat niitä samoja kuin missä tahansa muuallakin: elämän ilot ja surut, huolet ja toiveet, unelmat ja pettymykset, sekä arjen kommellukset, vastoinkäymiset ja sattumukset.

Marjaana Härkönen viettää joulunsa Lontoossa. Jouluaaton ja joulupäivän jumalanpalvelusten lisäksi kirkolle voi tulla viettämään jouluaattoa vaikka koko päiväksi.
– Saan myös pikkusiskoni Annan tänne luokseni: hän on luvannut myös toimia joulun ajan vapaaehtoisena muusikkona Merimieskirkolla ja säestää yhdessä laulettavat joululaulut.
Hän aikoo viettää niin suomalaisen joulun kuin se on Lontoossa mahdollista.
–Odotan myös mielenkiinnolla joulupäivää, jolloin koko alati elämää kuhiseva miljoonakaupunki pysähtyy joulun viettoon – kaikesta monikulttuurisuudestaan huolimatta.

Härköselle joulu näyttäytyy ilon, valon ja toivon juhlana.
– Jouluyönä Jumala tarttui maailman pimeyteen vakain käsin ja käänsi uuden lehden. Jumala syntyi ihmiseksi. Se on aika ihme juttu. Siinä riittää pureskeltavaa joka jouluksi.

Marjaana Härkönen
Syntynyt 1974 Uukuniemellä, kirjoittanut ylioppilaaksi Kerimäellä vuonna 1993.
Vihitty papiksi vuonna 1999.
Työskennellyt Punkaharjun kappeliseurakunnan kappalaisen lisäksi mm. kirkkoherrana, vs. hiippakuntasihteerinä ja seurakuntapastorina.
Mikkelin hiippakunnan pappisedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen kirkolliskokouksessa (2012–2016).
Aloitti Lontoon Merimieskirkossa vuoden 2016 tammikuussa.
Marjaana Härkönen jätti kotiseurakuntansa pian vuosi sitten.

 

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...