0

Nuorten silmin: Kuka kerran keksitään

Kun Marko (nimi muutettu) kutsuttiin alakoulussa opettajanhuoneeseen tai jäi luokkaan tunnin jo loputtua ja muiden riennettyä pihalle potkimaan palloa tai hyppimään narua, kaikki tiesivät, mitä tulisi tapahtumaan. Hänelle tulisi penalttia, kakkua, raippaa, näin urheilutermein kuvailtuna.
Kun Markon kaveri katkaisi jonkun kynän, Marko kutsuttiin tuttuun huoneeseen. Kun Marko teki saman, lopputulos oli luonnollisesti sama. Kohta hän huomasi asian itsekin. Asia kuin asia, ei väliä mitä hän teki. Häntä syytettiin kuitenkin. Hän kun nyt vaan oli sellainen eikä kummemmaksi muutu.
Minua kävi Marko sääliksi, niin paljon kuin alakoululaisena kykenin empatiaa tuntemaan.

Koska partaisemman sukupuolen, etenkin nuoren pojan, kyky avautua tunne-elämän asioista on rajallinen, vääryydet käsitellään jollain muulla tavalla. Marko ei itkenyt kavereilleen kohtaamaansa epäoikeudenmukaisuutta, vaan rehvasteli ja häiriköi entistä enemmän. Tunteet peitettiin machoilun alle.

Keväällä 1990-luvun viime hetkillä myyrmäkeläisessä asunnossa iltaa vietti totinen ja ahdistunut mies. Seinät tuntuivat kaatuvan päälle, eikä hän voinut käsittää, miten taas oli käynyt näin. Sinä iltana kaiken piti mennä hyvin, mutta niin siinä vain taas kävi.
Mies oli jääkiekkoilija Jarkko Ruutu, silloinen HIFK-laituri, myöhemmin NHL-pelaaja, nykyinen perheenisä ja suomalaisen urheilun Marko. Hänet oli muutamaa tuntia aikaisemmin ajettu pelistä ulos, koska hän oli jälleen kerran aiheuttanut vahinkoa kaukalossa. Tällä kertaa tosin Ruutu teki sen vahingossa. Lopputulos oli kuitenkin hänelle liiankin tuttu: jäänpintaan vajonnut vastustaja ja suihkukomennus.
Elämäkerrassaan Ruutu kuvailee hyvin, miten hankalaa on päästä eroon kerran hankitusta maineesta. On fakta, että hän on hölmöillyt monen keskivertopelaajan kiintiön verran. Kaikkia hänen tekojaan ei voi kukaan puolustella, ei mitenkään.

Yksin huoneessaan itkeneestä nuoresta miehestä kehittyi kuitenkin yksi jääkiekkohistorian häikäilemättömimmistä persoonista, valmentajien tuomiovasara, jonka omatunto oli kylmä kuin Kajaanin jäähalli.
Hän pystyi tekemään jäällä mitä tahtoi, eikä hänelle ollut mikään pyhää.  Hän ei ollut sellainen luonnostaan, ympäristö kehitti hänestä hirviön. Ruutu käänsi paineet, vihamielisyyden ja halveksunnan loputtomaksi voimavaraksi, joka purkautui kaukalossa. Sekoilu ja säätäminen kaukalossa peittivät alleen sen seikan, että itse asiassa Jarkko, vanhin Ruutujen veljeskatraasta, oli kohtuullisen älykäs pelaaja. Tiedän kyllä, että tämä mielipiteeni jakaa mielipiteitä.
En tiedä, mitä Markolle nykyään kuuluu. Onko hän seurannut J. Ruudun jalanjälkiä vai muuttunut? Marko ei ollut ylin ystäväni, mutta toivon, että hän on löytänyt oman reittinsä ja on siihen tyytyväinen.

Elias Nolte
Kirjoittaja on Parikkalan lukiossa opiskeleva punkaharjulainen.

 

Nuori, kirjoita Puruveteen!

Punkaharjulla asuva ja Parikkalan lukiossa opiskeleva Elias Nolte sekä Kerimäellä lukiota käyvä Mira Montonen ovat aloittaneet Puruvesi-lehden Nuorten silmin -kolumnikirjoittajana. Lisääkin nuoria on lupautunut rinkiin, ja heidän tekstejään voimme lukea myöhemmin.
Puruvesi-lehti tapasi viime lukuvuoden lopulla Punkaharjulla ja Kerimäellä työskenteleviä opettajia, ja tapaamisessa heräsi innostus tarjota lehdestä palstatilaa nuorille, joilla on kirjoittamisen paloa.
Opettajat veivät viestiä kouluille, ja kehkeytymässä on kirjoittajien rinki.
Toiset nuoret kirjoittavat useammin, toiset harvemmin. Mutta yhteistä nuorille ja heidän teksteilleen on se, että aiheet ovat nuorten omasta elämästä ja kiinnostuksen aiheista. Aihepiiri on vapaa.
Puruvesi-lehti julkaisee mielellään kaikkien muidenkin kuin nyt esillä olleiden nuorten – ja lasten – kirjoituksia. Niitä voi lähettää toimitukseen osoitteella janne.tiainen@puruvesi.net.
Käytännön asioista, kuten tekstien mitoista ja kirjoittajien valokuvista voi myös soittaa suoraan päätoimittaja Janne Tiaiselle numeroon 044-783 4244.
Ja vinkiksi nuorille: teksteistä myös maksetaan pieni rahallinen korvaus.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...