0

Mikä alueuudistus?

Hallitus on toteuttamassa alueuudistuksen. Uudistuksen tavoite on sovittaa yhteen maakuntahallinto ja valtion aluehallinto. Kuten hallitusohjelmassa sovittiin, ensisijaisena ratkaisuna on ollut sijoittaa hallinnon toiminnot selkeille itsehallintoalueille, siis maakunnille.
Ihmisläheisemmin sanottuna alueuudistuksella halutaan turvata palvelut ja ihmisten vaikuttamismahdollisuudet. Kyse on myös hallintomallin selkeyttämisestä. Noin 400 organisaation hoitamia tehtäviä kootaan 18 maakunnan tehtäviksi.

Aluekehittämiseen liittyviä tehtäviä siirretään valtion aluehallinnolta, käytännössä ELY-keskuksilta, vaaleilla valitulle maakuntahallinnolle. Tämä näkökulma on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle, vaikka kyse on kansanvallan mittavasta laajentamisesta. Suomi siirtyy eurooppalaiseen kansanvaltaiseen malliin.
Uudistuksen merkittävin tehtävänsiirto on sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen kuntien vastuulta maakunnille.
Osa kaipasi sote-vastuullisiksi 18 maakunnan sijaan vähemmän yksiköitä. Erikoissairaanhoidon kannalta se olisi ainakin teoriassa voinut olla järkevää, mutta koska kyse on erikoissairaanhoidosta-, perusterveydenhoidosta, sosiaalipalveluista sekä näiden saumattomasta yhteistyöstä, emme voi mennä erikoissairaanhoidon ehdoilla.

Laadun ja osaavan henkilökunnan saatavuuden varmistamiseksi sekä kustannuspaineiden hillitsemiseksi maakuntien välillä tullaan toteuttamaan erikoissairaanhoidon tehtävänjakoa. Kaikkia toimenpiteitä ei tulla tekemään kaikissa maakunnissa tai sairaaloissa, kuten ei tehdä nytkään.
Savonlinna, Mikkeli ja kuusi muuta keskussairaalaa eivät kuulu niin sanottujen laajan päivystyksen sairaaloiden joukkoon. Palveluvalikoimaa ja leikkauksia on silti mahdollista toteuttaa monipuolisesti, mutta työnjakoa ja erikoistumista tulee tehdä.
Savonlinna on jo järkeistänyt sairaalan toiminnan riittävälle, mutta kustannustehokkaalle tasolle. Saaristoisella alueellamme emme voi luopua lisää toiminnoista ja ohjata potilaita enenevästi ambulansseihin tai takseihin.

Mitä päätettävää sitten jää kuntiin? Jatkossa kunnat voivat keskittyä äärimmäisen olennaisiin asioihin, kuten varhaiskasvatukseen, toisen asteen koulutukseen, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluihin, asuntorakentamiseen, kaavoitukseen, työllisyyden ja elinkeinoelämän edistämiseen, energia- ja ympäristöasioihin –kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden edistämiseen.
Esimerkiksi maankäytössä ja kaavoituksessa kuntien päätösvalta on vahvistunut nykyhallituksen toimesta. Poikkeamisluvat on siirretty kokonaan kunnille. Paikallisesta asiasta osataan päättää parhaiten paikallisesti.
Yksikään kunta ei joudu taloudelliseen ahdinkoon alueuudistuksen vuoksi. Muutoksia kuntien rahoitukseen tulee lähinnä sote-rahoituksen irrottua kuntapohjasta, kun kunnat eivät jatkossa järjestä eivätkä myöskään rahoita näitä palveluita.
Kuntavaalien ehdokaslistoja täytetään parasta aikaa. Kannustan asettumaan rohkeasti ehdolle rakentamaan tulevaisuuden kuntaa. Nyt tarvitaan positiivisesti tulevaisuuteen tähyäviä kuntapäättäjiä, jotka näkevät kotikuntiensa kehityspotentiaalin.

Hanna Kosonen
Kirjoittaja on savonlinnalainen Keskustan kansanedustaja.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...