0

Verkostoitumisen verkot vesille

En ollut tullut ajatelleeksi aiemmin, mitä tarkoittaa, että kaupunki on opiskelijakaupunki, ennen kuin muutin Jyväskylään.
Kaikki olivat kyllä puhuneet ”kuinka ihana opiskelijakaupunki Jyväskylä on”, mutta en oikein tiennyt, mitä se oikeasti tarkoittaa.
Nyt olen asustanut Jyväskylässä liki kuukauden ja olen tuona aikana ehtinyt jo panna merkille, että Jyväskylä on todella opiskelijakaupunki. Ehkä juuri siksi, että opiskelijat on huomioitu kaikkialla – ja opiskelijoita on kaikkialla.
Yksistään jo koulujen puolesta opiskelijoille on järjestetty vaikka mitä perinteisistä opiskelijailloista hampurilaisiltoihin ja yhteisiin lenkkeihin, pubivisoihin ja liikuntatapahtumiin. Rientoja on niin paljon, ettei kaikkiin ehdi mennä – tai jos ehtii, niin itse opiskelu jää aika vähälle.
Hyviä esimerkkejä opiskelijakaupungin palveluista on hyvä kirjastoverkko sekä toimiva lähiliikenne.
Yksi hieno opiskelijakaupungin palvelu on myös korkeakoululiikunnan verkosto. Yhdellä vuosimaksulla tai lukukausimaksulla käytössäsi on kaksi kuntosalia, yli 60 tuntia ryhmäliikuntatunteja ja yli 40 tuntia palloilutunteja viikossa. Lajikirjo on laaja aina joogasta booty apsiin ja futsalista pöytätennikseen.
Jos Jyväskylä on opiskelijakaupunki, mitä Puruveden seutu on? Miten Puruveden seutua pitäisi brändätä?
Opiskelijaseuduksi sen on vaikea muuttua, kun ympäristössä on tällä hetkellä hyvin vähän nuoria, mutta sen sijaan kaunista luontoa on silmän kantamattomiin.
Se, miten Jyväskylästä on tullut opiskelijakaupunki, on monen tekijän summa. Mutta yksi avaintekijä on varmasti se, että kaupungissa on vastattu asukkaiden kysyntään ja toiveisiin. On kehitetty palveluita sellaisiksi, että ne palvelevat esimerkiksi meitä nuoria.
Samaan pitäisi pyrkiä muuallakin: tunnistaa omat vahvuudet ja mahdollisuudet sekä vastata kysyntään.
Olen ilolla huomannut, että Puruveden alueen vetovoiman kehittämiseen kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota. Punkaharjun Matkailu ry:n hallitus kertoi syyskuun alussa, kuinka matkailijoiden määrä on kasvanut jo useampana vuonna peräkkäin ja, että Punkaharjun makailuyrittäjien yhteismarkkinointia tiivistetään.
Ilahduttavaa oli myös se, että Keiku kokoaa kerimäkeläisiä toimijoita yhteen, suunnittelemaan alueelle uutta aktiivista toimijaa. Suunta on selvästi oikea. Tällaista hyvää pöhinää tarvitaan ympäri seutukuntaa.
Nykymaailmassa harva pärjää yksin, oli kyseessä ihminen tai yritys. Verkostoituminen on päivän sana ja se on iskostettu päähäni heti ensimmäisten kouluviikkojeni aikana. On luotava kontakteja ympärilleen, jos haluaa menestyä.
Meitä nuoria on myös kannustettu yrittämään ja kehittämään. Vaikutamme itse siihen, miltä tulevaisuutemme näyttää.
”Älä pelkää epäonnistua, vaan yritä rohkeasti”, tuumasi englannin opettajamme ensimmäisellä kouluviikollamme. Tuo ohje on hyvä englannin tuntien ulkopuolellakin.
Jotta asioille tapahtuisi jotain, pitää uskaltaa kokeilla ja sanoa tyhmältäkin tuntuvat ideat ääneen, sillä yhteistyöllä niistä voidaan tehdä timantteja.

Oona Tynkkynen
Kirjoittaja on Puruvesi-lehden avustaja, joka opiskelee liiketaloutta Jyväskylässä.

 

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...