0

Miten käy palveluiden?

Maakuntauudistuksella on kovat tavoitteet. Hallituksen virallisena ja kirjattuna tavoitteena on tuottaa kansalaisten palvelut vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti.
Edelleen: tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua.

Jotta uudistus näkee päivänvalon vuonna 2019, työryhmät kokoustavat lähivuodet tiiviisti. Ne luovat organisaatioille uudet toimintatavat ja rakentelevat valtavasta hallintovyyhdistä toivon mukaan toimivan kokonaisuuden. Sellaisen, joka kykenee täyttämään edellä mainitut lupauksensa.
Uudistus onnistuu vain, jos se kykenee palvelemaan kansalaisia eli täyttämään heidän odotuksensa.
Työ on tuskaista, koska tiedossa on, ettei valtion rahoitus kasva – mieluumminkin pienenee ja rutkasti.

Perimmältään maakunnan tulee olla tulevaisuudessa suuri palveluorganisaatio, jonka tärkein työ on tuottaa verovaroin ja myös asiakasmaksuin palveluita. Jos se onnistuu siinä, on uudistus maalissa.
Kuinka siihen kyetään, koska samalla rahat vähenevät?
Optimistisesti voi ajatella, että eri toiminnot saadaan niin hyvää kuosiin, että ne pyörivät ketterän iloisesti ja aivan uusin tuulin.

Kuitenkin epäily herää. Etelä-Savo on pitkien välimatkojen maaseutuvaltainen maakunta. Väki vähenee ja vanhenee, ja sairastavuus kasvaa.
Tuore tilasto maakunnan väestönmuutoksesta on kolkkoa luettavaa. Tammi-heinäkuussa väestön kokonaismuutos oli miinuksella 791. Se on yhtä kuin noin 16 täyttä linja-autolastillista ihmisiä. Aikamoinen letka poislähteviä kansalaisia.

Kuinka turvata palvelutaso esimerkiksi alueille, joihin on taajamista kymmenien kilometrin matka?
Jo nykyään kuntien ja valtion palvelut jättävät maaseudun, ja ihmiset joutuvat yhä pitemmille taipaleille päästäkseen esimerkiksi lääkäriin.
Kun käytettävissä oleva rahapotti kutistuu ja vaikka uusi maakunta aloittaa, kylmä tunne hiipii. Miten lopulta käy maaseudun palvelutason?
Maakunnassa on kuitenkin edelleen runsaasti ihmisiä – nuoria ja perheellisiä – jotka haluavat asua muualla kuin maalikylissä.

Juvalla pidetyssä maakuntauudistuksen ohjausryhmän kokouksessa puhuttiin enemmän yleviä suuntaviivoja ja laskeuduttiin vähemmän lattiatasolle.
Toki täytyy muistaa, että nyt ollaan alussa, ja monet päättäjät ja uudistuksen valmistelijatkin ovat ihmeissään. Uudistus on niin suuri, ettei se voi vielä hahmottua kenellekään.
Mutta toivottavasti hyvin pian aletaan tosissaan miettiä uudistuksia kuntalaisten kannalta. Kuinka rakennetaan maakunta ja siihen nivelletyt sote-palvelut, ettei ketään jätetä heitteille?

Maakuntauudistuksessa noin 350 nykyisen organisaation tehtävät kootaan 18 maakunnan vastuulle.
Henkilötyövuosilla mitattuna uudistuksessa on kyse noin 220 000 henkilötyövuodesta. Siitä määrästä leijonanosa eli 200 000 on sosiaali- ja terveydenhuollon töitä.
Käytännössä uudistuksen onnistumista mitataan paljolti sillä, kuinka hyvin sote-palvelut osataan rakentaa ihmisten tarpeisiin.

Janne Tiainen
Kirjoittaja on päätoimittaja.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...