0

Ajatukset rullalla

Ajatuksia on päässä kuin kesällä itikoita – liikaa.
Muista tuo! Soita sille! Tee se ja se. Hei ehditkö!? Ainiin! Unohdin. Odotas. Ihan kohta.
Yhtäkkiä olo on kuin lankavyyhdillä, joka on mennyt sotkuun. Hyvällä tuurilla löytää pään tai jopa kaksi, jolla ratkaista ongelma. Mutta aikaa se vie. Kummasta päästä aloittamalla langan saa takaisin sievälle kerälle?
Alku näyttää lupavalta – hei pystyn tähän! Helppo homma. Yhtäkkiä matka pysähtyy umpisolmuun. Pitäisikö se avata vai ohittaa tyylikkäästi? Ehkä katkaisen vain langan ja aloitan alusta.

Solmun avaaminen vie taatusti aikaa. Se ei ehkä koskaan aukea. Ja olisi vielä kiirekin. Rullaamalla solmun kerän sisään ongelma olisi poissa silmissä ja poissa mielestä. Paitsi, kun kerää puretaan uudelleen. Aiemmin ohitettu työ onkin yhtäkkiä taas ajankohtainen. Pitikö silloin alun perin mennä siitä, mistä aita on matalin?
Entä se langan katkaiseminen – siihen ei menisi aikaa, eikä solmu tulisi myöhemmin kummittelemaan. Tosin mitähän siitä seuraa, kun langanpäitä on yllättäen kahden sijaan neljä?
Olisiko alunperin kuitenkin pitänyt laittaa vyyhti kerälle, eikä alkaa vetelemään langanpäistä miten sattuu? Mutta jos vyyhdin laittaa heti kättelyssä kerälle, niin siihenhän menee aikaa, eikä sitä juuri silloin ollut!
Valintoja, niitä on vain tehtävä, joko miettimällä käsillä olevaa hetkeä tai tulevaa. Onko elämä vain kuluva sekunti vai onko se 48 tuntia eteenpäinkin? Onko parempi avata solmu heti vai ehtiikö se odottaa myöhempään? Onko nyt tärkeämpi vain saada suurin osa langasta takaisin kerälle vai äkkiä pätkä lankaa käsiin.
Ollakko mahdollisimman tehokas vai huolellinen ja perusteellinen?

Tuleeko kiireestä meille ystävä vai vihollinen, kun asiat tuntuvat kaatuvan päälle, kun vyyhti on sotkussa? Pitääkö ajatella tätä hetkeä vai katsoa asioita pitkäjänteisesti?
Miksi lamaannumme silloin kuin pitäisi toimia? Olemmeko vain laiskoja? Vai esitämmekö liikaa kysymyksiä?
Ehkä aika on vain toimia – ei kysellä. Tehdä päätöksiä ja toimia niiden mukaan. Aina ei ehdi tehdä valmista kerää vaan joutuu vetämään vyyhdistä. Toisinaan se aiheuttaa sotkuja. Toisinaan kaikki juoksee hyvin ilman solmuja, vaikka olisikin oikaissut jossain.
Parashan tietysti on laittaa vyyhti heti sievälle kerälle, jolloin vastaan tulee vähemmän ongelmia kuin vyyhdistä vetelemällä. Aina se ei vain ole mahdollista. Silloin on vaan tarttuva toimeen, saksilla tai ilman, heti kun aika sen sallii. Miettimällä usein vain sotkee vyyhtiä lisää ja tekee itselleen ylimääräistä työtä.

Oona Tynkkynen
Kirjoittaja on Puruvesi-lehden kesätoimittaja.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...