0

Onnea Pro Puruvedelle ympäristöpalkinnosta

Torstaina 9. kesäkuuta 2016 sain lukea Puruvesi-lehdestä, että Etelä-Savon ELY-keskus jakoi vuoden 2016 ympäristöpalkinnon Pro Puruvesi -yhdistykselle. Viime vuonna Pohjois-Karjalan ELY-keskus jakoi vastaavan palkinnon Pro Puruvedelle.
Lienee kysymyksessä melko rahakkaat palkinnot, kun seminaareja, luentoja, tiedotustilaisuuksia, kahvikekkereitä ym. on pidetty lähes täysipäiväisesti viimeiset puolitoista vuotta, niinkuin Reijo Jantunen artikkelissa toteaa. Vai onko palkinto vain A4-paperille painettu kunniakirja, joka lämmittää ja motivoi palkinnon saajaa ja siinä kaikki.

On tietenkin hyvä, että jonkun toimesta kierretään puhumassa ja pitämässä seminaareja puhtaan Puruveden puolesta, mutta kun se toiminta ei auta vähääkään vesistön puhdistumisessa, päinvastoin, aika kuluu ja likaantuminen jatkuu.
Sen totesin jälleen pari viikkoa sitten laskettuamme lahnaverkot tyyneen suviyön veteen muutamaksi tunniksi ja aamulla verkot olivat täynnä mustanpuhuvaa mönjää niin että hirvitti.
Alan olla vähitellen sitä mieltä, että tehtiinpä mitä tahansa joko yhdistysten toimesta tai kansalaistoiminnan puitteissa, mitään pysyviä tuloksia ei voida saavuttaa, vaan likaantuminen ja saastuminen jatkuu globaalin maailmantalouden myötä.

Kirjaan muutamia kohtia, jotka poistuttuaan saattaisivat oleellisesti korjata Puruveden tilaa, vaan kukapa ne pystyy poistamaan:
1. Kerimäen ja Puruveden yli lentää vuorokaudessa noin 80 isoa lentokonetta lännestä itään ja idästä länteen. Vaikka ne lentävät yli 10 000 metrin korkeudessa ja jättävät jälkeensä pitkän saastevanan, jonka tuuli kuljettaa vähitellen pois, aikaa myöten osa saasteista maapallon kierrettyään laskeutuu Puruveteen ja kuormittaa vesistöä.
2. Jostakin syystä tuulen voima on lisääntynyt ja kääntynyt entistä enemmän puhaltamaan etelän suunnalta. Kevätjäillä huomaa, miten öljy-, piki- ja tuhkaläikät ovat lisääntyneet ja painuvat jäiden sulaessa vesistöön. Lisää saastetta, jolle tuskin voidaan mitään.
3. Merkittävin humuksen ja ravinteiden liukeneminen veteen tulee ylävedestä, joka nousee rannoille ja metsiin, viime aikoina joka toinen vuosi. Vaikka Puruvedellä on säännöstelyohje, sitä ei pysty ELY-keskus sen paremmin kuin muutkaan neuvottelemaan niin, että veden pinta pysyisi suunnilleen keskiveden korkeudessa, jolloin tämä oleellisin haitta poistuisi.
4. Merkittävä humuksen lisääntyminen tulee enentyvän kaislamäärän mädäntyessä järveen joka vuosi. Kesällä kaislojen niittäminen on hankala ja kallis puuha.
Olen edelleen sitä mieltä, että järven jäädyttyä kaislat ovat kuivuneet pystyyn ja ne pitäisi niittää ja koota hakkeeksi muun hakkeen joukkoon. Valtion ja erityisesti ELY – keskusten tulisi avustaa kevyen niitto- ja keräilykaluston kehittelyssä, koska kysymyksessä olisi valtakunnallisesti merkittävä ympäristöteko.
5. Piisamin palauttaminen vesistöön olisi mielestäni paras toimenpide ruokojen vähentämiseksi ja kasvun hillitsemiseksi. Kun muutimme Ruokoniemelle Puruveden rantaan vuonna 2004, vilahteli rannallamme muutama piisamin häntä eikä ruokoa ollut. Piisamin pääravinto on ruoko.
Ravinnon loppuessa piisami hävisi ja ruovikot valtasivat nopealla vauhdilla rannat.
Oulujärven ja sen vesistön alueella ollaan palauttamassa piisamia takaisin alkuperäiseen ympäristöönsä. Hankkikaamme sieltä muutama pariskunta tännekin, ne kyllä huolehtivat lisääntymisestä ja ravintoa riittää. Samalla saataisiin yksi kadonnut turkiseläin metsästäjien valikoimiin.

On syytä iloita, että Pro Puruveden junailema Freshabit – hanke on saavuttanut alueemme ja Puruveden. Toivottavasti rahaa riittää muuhunkin kuin toimintaryhmien kokouksiin ja mitään tekemättömiin julkilausumiin.
Varmaa on, että pelkkä vapaaehtoistyö ilman merkittävää rahallista panosta on toiveiden tynnyriin heitetty onnenlantti, ilman tulosta.
Hannu Nieminen
arkkitehti
vapaa – ajan kalastaja
vapaa ajattelija
Kerimäki

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...