Turvesuot kovan paineen alla

01.02. 09:18

Juhlapuheiden kärkeen nostettiin suuntaus, joka on Itä-Suomessa näkynyt käytännössä jo jonkin aikaa. Uusien soiden valjastamiseen turvetuotannon tarpeisiin on kova paine.

Bioenergian kasvava kysyntä on luonut markkinoita turpeelle. Vapon toimitusjohtaja Matti Hillin mukaan turve on noussut puun rinnalle ja ohikin energiakäytössä. Uusia turvetta käyttäviä laitoksia on avattu ja suunnitteilla.

Vapo tarvitsee laskelmiensa mukaan uusia turvesoita lähes 60 000 hehtaaria vuoteen 2020 mennessä. Se on huima määrä, vaikka se prosenttiosuutena Suomen soista onkin vielä vähäinen. Tilastokikkailu ei tuo lohtua soiden vaikutuspiirissä asuville ja toimiville, jotka joutuvat kärsimään enemmän tai vähemmän paikallisista ympäristövaikutuksista.

Vapo on nostanut suurimmaksi ongelmaksi turvesoiden käyttöönotossa hitaan luvituksen. Lupaviranomaiset ovat ruuhkautuneet, kun Vapo on polkaissut lyhyessä ajassa sisään paksun tukun hakemuksia.

Pelkästään entisen Itä-Suomen ympäristölupaviraston, nykyisen aluehallintoviraston (AVI) alueella on parhaillaan vireillä peräti yli viisikymmentä turvetuotantoa koskevaa ympäristölupaa tai lupaehtojen tarkistamista.

Suurin osa turveluvista on Vapon hakemia. Käsiteltävien joukossa ratkaisua odottaa muun muassa Kerimäen ja Savonrannan rajalla oleva Siikasuo.

Myös itä- ja eteläsavolaisten kuntien omistama Suur-Savon Sähkö on hakeutunut turvebisnekseen tiiviisti. Sähköyhtiöstä tuli taannoin Vapon merkittävä omistaja muutaman muun energiayhtiön kanssa. Yhteistyön sujuvuutta valvoo Vapon hallintoneuvostossa muun muassa kerimäkeläinen kunnallisneuvos ja Suur-Savon Sähkön hallituksen varapuheenjohtaja Kauko Rauhansalo.

Lupaviranomaisten syyllistäminen tuntuu kummalliselta, jos ne on ensin itse hukutettu hakemustulvaan. Turvesuon käyttöönotto on niin merkittävä muutos ympäristön kannalta, että jokainen hanke pitää tutkia ja arvioida suurennuslasilla. Myös asianosaisten on saatava sanoa sanansa ja se vie aikaa.

Poliittinen paine vaikuttaa kuitenkin niin kovalta, että vesistöt ja niiden asukkaat uhkaavat taas jäädä sijaiskärsijöiksi.

Jari Silvennoinen