Pussaa sammakkoa

05.07.2010 09:07

Tasan eivät käy onnen lahjat. Juhannuksen alla Ruotsi sai uuden prinssin ja Kerimäki sammakon.

Kerimäen Iloisen Kulttuurin aiempi oivallus osui sattumalta naulan kantaan. Kesäillan Keikussa myytiin yhdistyksen t-paitaa, jonka rinnassa komeili sammakkoprinssi-logo. Kirkkorannassa järjestettyyn tapahtumaan ei olisi voinut löytyä osuvampaa tunnusta.

Jouhenlahden luontoselvityksessä löytyneitä viitasammakoita ei vapaa-aikamessujen väki tainnut päästä ihastelemaan. Puheissa tämä suojeluasteeltaan liito-oravaan verrattava otus pyöri ahkerasti.

Moni on jo epäuskoisena pyöritellyt päätään, että tähänkö tämä kirkkorannan kehittäminen tyssäsi. Museon vieressä olevia ojia kun ei paranekaan mennä pahemmin tonkimaan. Sitkeästi haaveissa pyörivä järvikalastuskeskus on ollut tarkoitus sijoittaa toisen kutuojan viereen.

Toki asiaa on jo osattu ajatella toisinpäinkin. Jouhenlahden luontoarvot voi kääntää valtiksi. Ajatusta on syytä jalostaa.

Kuuluisat Kutemajärven seksifestivaalit jäävät toiseksi, kun Kerimäellä on nyt oma EU-luokan kutemalahti. Viitasammakoiden lemmenleikit ovat varmasti sellainen erikoisuus, jolla erottuu massasta matkailijoita houkutellessa. Sitähän master planilla on haettu jokilaivoineen ja jättihaukineen.

Romu-Heikki -kansanoopperaa varten pystytetty katsomo on helppo pyöräyttää keväällä toisin päin. Saadaan oikein aitiopaikat sammakoiden pulputuksen kuunteluun ja kutupuuhien ihmettelyyn. Lipunmyynti vaan käyntiin.

Lisämaksusta hameväki pääsee pussaamaan mulkosilmiä. Tiedä vaikka sieltä putkahtaa Alexander Stubb tai joku muu EU-prinssi.

Säänennustustakin voi kokeilla. Kerimäki-isäntien ja kesäkerimäkeläisten rinnalle voidaan pestata oma viitasammakkomies, joka povaa varmasti poutaisemmat lomakelit kuin tavallisista kurnuttajista.

Poliitikoille järjestetään kevyt kesävisa, jossa palkitaan suurimman sammakon suustaan päästänyt.

Eikä tämä harvinaisten luontokappaleiden hyödyntäminen jää varmasti tähän. Alustavat tiedot kertovat, että Jouhenlahden ruovikoissa tehdyssä sudenkorentokartoituksessa on jo löytynyt ainakin pari suojeltavaa lajia. Taitaa kaislikon niittäminenkin jäädä haaveeksi.

Korentojen matkailunedistämisvaikutuksiin palaamme myöhemmin.

Mutta on tämä luonnon ja ihmisen yhteiselo ja kiertokulku vaan ihmeellistä. Viitasammakkoja, korentoja ja muita kaislikko- ja mutalikkolajeja ei Jouhenlahdella olisi, ellei ihminen olisi polkenut jätöksiään järveen vuosikymmenten ajan.

Nyt kun lahden tilannetta haluttaisiin palauttaa lähemmäs alkuperäistä - mitä se sitten liekin - luontoarvot rajoittavat toimenpiteitä.

Jätöksistä tuli mieleen, että millä ihmeellä saataisiin jäterintaman vapaamatkustajat kuriin. Eri puolilla pitäjiä on sekajätteiden yhteiskeräysastioita, jotka ovat jonkun kimpan hankkimia ja maksamia – oli se sitten tiekunta tai kesämökkiläisten yhteenliittymä.

Aina nämä yhteisastiat vain näyttävät houkuttavan ulkopuolisiakin jätteiden kantajia. Lopputulos on, että astiat tursuavat yli äyräidensä alta aikayksikön.

Näin kävi taannoin muun muassa Kumpurannassa, missä Rauvanniemen risteyksen ympäristö alkoi muistuttaa kahdeksankymmenluvun kaatopaikkaa. Kunnallinen valvonta on resurssien niukkuuden takia savotan edessä voimaton.

Seuraus on, että astioiden tyhjennysväliä on tihennettävä ja kukas maksaa viulut: astiaporukan lailliset jäsenet.

Hävetkää, vapaamatkustajat.

JARI SILVENNOINEN