Opastajana onnellinen mies

11.02. 08:10

TEKSTIKOKO: AAA

Pylkönmäellä pienviljelijäperheen ainokaisena varttunutta Tapani Kiminkistä voidaan tällä hetkellä ansaitusti tituleerata maamme julkkikseksi ja terveyden apostoliksi.

Kiminkisellä on Saarijärven terveyskeskuslääkärin työn lisäksi oma televisio-ohjelma. Hän kiertää ahkerasti maakuntaa luennoimassa terveestä elämästä. Siinä sivussa hän on ehtinyt kirjoittaa vielä useita kirjoja. Hiljattain oli hänen neljännen kirjansa esittelytilaisuus. Kirjan esittelypäivänä kustantaja oli jo päättänyt ottaa siitä toisen painoksen.

Tohtorin lapsuusvuosina äiti kannusti häntä kulttuurin pariin. Äiti riimitteli runoja, lausui niitä, patisteli poikaansakin lausumaan. Tämä koki lausunnan tuolloin vastenmieliseksi, mutta palasi asiaan vuosikymmeniä myöhemmin. Hiljattain Savonlinnasalissa olleen tilaisuuden hän aloitti lausuen.

Tapani Kiminkinen kertoo olevansa onnellinen mies. Hän sanoo tuntevansa syvää kunnioitusta siitä, että hänen puolestaan paljon rukoillaan. ”Mummot rukoilevat”, hän täsmentää. Tohtori kokee maaseudulla syntymisen ja kasvamisen voimavarakseen, hänen juurensa ovat syvällä mullassa. Maaseudulla kasvaneena hän oppi työt teon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen.

Tohtori tunnetaan tittelit nurkkaan heittäneenä ”maalaislääkärinä”. Nimi on hänen vaimonsa keksimä. Elintavoissaan hän sanoo käyttävänsä maalaisjärkeä ja varovansa yhteen asiaan hurahtamista. Hän kertoo juosseensa kymmenen City-maratonia, mutta vaihtaneensa juoksun lenkkeihin ja hyötyliikuntaan. Omasta mielestään hän on onnistunut elämässään yhdistämään työt ja harrastukset hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Muutama viikko sitten Savonlinnasali oli ääriään myöten täynnä maalaislääkärin ”vastaanotolle” tulleista. Lähes tuhanteen nouseva kansanjoukko halusi nähdä ja kuulla tohtoria, johon hänen omat potilaansa voivat ottaa yhteyttä vastaanottoajan ulkopuolellakin. Se on poikkeuksellista tämän päivän terveyden hoidossa, jossa jo vastaanotolle pääsy on monille vaikeaa.

Luennossaan tohtori korosti lapsien ja kaikkien heikoimmassa asemassa olevien huolehtimista. Hän kannusti omien vahvuuksien etsimistä ja tunnustamista, ja sitä, että elämässä on lähes kaikki mahdollista. Ei pidä antaa kenenkään latistaa. Terveydessämme korostuu oma toimintamme. Mielekästä elämää on lähdettävä itse etsimään, se ei tule tarjolle kenenkään sohvalle.

Hiljattain sattui eteeni pari vuotta vanha hollantilainen onnellisuustutkimus, jota johti professori Ruut Veenhoven. Tutkimuksessa ilmeni, että hyvänolon tunne ja onnellisuus voi pidentää ikää jopa kymmenellä vuodella. Ihmiset ovat iäti tavoitelleet onnellista olotilaa, mutta sitä etsiessään usein karvaasti pettyneet.

Onnellisuuden osana muistutettiin hyvistä ystävyyssuhteista ja hyvistä ihmissuhteista. Myös tasapainoinen asennoituminen ja itsensä hyväksyminen edistää onnellisuutta. Juuri noita kahta seikkaa maalaistohtorikin vierailullaan kuulijoille korosti.

Tätä kirjoittaessani ystävänpäivä on vielä edessäpäin. Päivän tunnuksena on kautta maailman tunnettu pieni, punainen sydän, joka symboloi ystävyyttä ja rakkautta. Ystävänpäivä tahtoo muistuttaa ystävien tärkeydestä ja siitä, että ystäviä pitäisi muistaa muulloinkin, kuin merkkipäivinä. Päivä on kovin suosittu suomalaisten keskuudessa. Siitä kertoo se, että se on meillä toiseksi suosituin kortti-päivä.

Ystävyyden kauneimpia ominaisuuksia on ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Ystävyyteen kuluu ehdoton luottamus. Ystävän seurassa sydän avautuu. Ystävän lähellä saa olla rikkinäinen ja avoin. Vanhojen ystävien kesken ei ole kilpailua, eikä teeskentelyä. Jokainen heistä on erilainen ja erilaisuudellaan rikastuttaa ja avartaa maailmaa. Siunattuja olkoot ystävät, terveyden ja onnellisuuden tukipilarit!

Enni Holi