Kuntajohdon uudet tuulet

18.02. 15:34

Kuntaliiton tutkimusten mukaan kunnanjohtajan lakisääteinen asema on kansainvälisesti tarkastellen poikkeuksellisen vahva. Kunnanjohtaja ei ole ollut pelkästään ammatillinen johtaja, vaan hänellä on ollut luottamushenkilöjohdon rinnalla merkittävä rooli poliittisessa johtamisessa. Monen kunnan johtaja on ilmaissut avoimesti oman poliittisen ryhmittymänsä.

Suomessa on keskusteltu eurooppalaisesta pormestarimallista jo jonkin aikaa. Puruveden alueella muutosjohtajan valtikan on ottanut Kesälahti, missä pormestarikokeilun puolesta ollaan nyt otettu jatkoaskelia. Kunnanhallitus suhtautuu kokeiluun suopeasti. Valtuusto ottaa asiaan kantaa maanantai-iltana.

Ei pormestarimalli aivan tavatonta meilläkään olisi. Kun kunnallishallinto 1800-luvulla otti maaseudulla ensimmäisiä pyrähdyksiään, monen kunnan johdossa oli kuntakokouksen esimies. Tärkeäksi henkilöksi muodostui myös kunnankirjuri, mikä virka lankesi useimmiten kirjoitustaitoisille henkilöille, jotka olivat tuohon aikaan vielä harvassa.

Kuntaliiton laskelmien mukaan kunnanjohtajan asema ei ole enää niin vahva kuin aikaisemmin. Esimerkiksi vuoden 1976 kunnallislaissa häneltä poistettiin itseoikeutettu kunnanhallituksen jäsenyys. Vuonna 1993 mahdollistettiin määräaikaisen kunnanjohtajan valinta sekä kunnanjohtajan erottaminen epäluottamuksen perusteella. Näistä muutoksista johtuen kunnanjohtajan itseoikeutettu asema on horjunut. Tyhjiön on harvoin täyttänyt poliittinen johto.

Pormestarimallin kokeileminen varmasti kannattaa. Mitä paremmin kunnallista päätöksentekoa ja demokratiaa saadaan lähemmäs kuntalaisia, sitä enemmän kunnalliset asiat asukkaita kiinnostavat. Uusien mallien kokeilemiseen ja vanhojen kaavojen uusimiseen tulisi tarttua nykyistä hanakammin. Kesälahdella ennakkoluulottomuudelle näytetään vihreää valoa.

SAULI PAHKASALO