Puuenergiaan kannattaa panostaa

16.02.2012 15:07

Metlan arvion mukaan metsähaketta energiapuuksi on viime vuosina korjattu noin kuusi miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi kotitalouksien polttopuun käyttö on ollut 5,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Metsähakkeen käytön tehostamiselle on asetettu kunnianhimoinen tavoite. Käyttö pitäisi yli kaksinkertaistaa kuluvalla vuosikymmenellä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että metsähakkeen käyttömäärä kasvaisi noin miljoonalla kiintokuutiometrillä joka vuosi.

Raaka-ainevaroja metsissä riittää, mutta 13,5 miljoonan kuution käyttötavoite vuonna 2020 edellyttäisi huomattavia investointeja korjuu- ja kuljetuskalustoon sekä lämpö- ja voimalaitoksiin.

Puunmyyjää arveluttaa energiapuun sekavalta tuntuvat hinnoitteluperusteet ja mittauskäytännöt. Myös energiapuun korjuun seurannaisvaikutukset herättävät kysymyksiä.

Tuotantoketjun tehostamistarpeiden lisäksi ongelmaksi tunnustetaan esimerkiksi hakkeen pitkät kuljetusmatkat Etelä-Suomeen sekä työvoiman riittävyys energiapuun käytön lisääntyessä.

Mikäli energiapuun käyttö kasvaa edes lähelle tavoitetta, tarvitsee metsäala runsaasti lisää tekijöitä. Metsäalan vetovoimaisuutta, tai sen heikkoutta, on pohdittu eri ministeriöiden yhteisissä työryhmissä, alan oppilaitoksissa ja metsäalan yrityksissä. Koulutuksen vetovoimaan vaikuttaakin keskeisesti metsäalan ammattien yleinen arvostus ja hyväksyttävyys.

Koulutukseen ja sen vetovoimatekijöihin tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Koko Itä-Suomelle on tärkeää, että metsäala pidetään kilpailukykyisenä koulutusvaihtoehtona niin ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin.

Ilman asiantuntevia ammattilaisia energiapuuta ja muuta kansallisvarallisuutta ei voida hyödyntää täysimääräisesti.

Esa Hirvonen