Uhanalaisia kyyttöjä kasvaa Kerimäellä

13.07. 10:26

Hämäläisen tilalla Kerimäen ja Simanalan rajalla elelee kolme harvinaisia kyyttöä.

– Hankimme ensimmäisen vuonna 2003. Ostimme sen Lyytikäisen tilalta Enonkoskelta, sanoo tilan Markku-isäntä.

Värityksen lisäksi itäsuomenkarjan tuntomerkkeihin kuuluu nupous, eli sarvettomuus ja pieni koko. Tavallisesta lypsykarjasta se poikkeaa myös maidontuotannon suhteen: laatu on omaa luokkaansa, vaikka saatava määrä ei ole yhtä suuri.

– Kyyttöjen maidossa on paremmat pitoisuudet ja juustoutumisominaisuudet. Se on normaalia voimakkaampaa, tilan emäntä Sanna Hämäläinen kertoo.

Lisäksi puhutaan, että kyytön liha maistuu tavallista paremmalta.

Fyysisten tuntomerkkien huomiota herättää myös itäsuomenkarjalle ominainen luonteenpiirre: itsepäisyys. Eläin saattaa helposti osoittaa mieltään, jos esimerkiksi ruoka-annoksen koko ei tyydytä.

Aggressiivisia tai ilkeitä ne eivät kuitenkaan ole.

– Kiltti laji tämä on. Jääräpäisyyden ansiosta ne pärjäävät mainiosti isompienkin lehmien seassa, Sanna toteaa.

Lue lisää aiheesta 13.7. Puruvesi-lehdestä.

Kyytön tunnusmerkkejä ovat punertavat kyljet, pieni koko, sekä selässä oleva valkea juova.

Sami ja Aava.

Vanhin lehmistä, Onnetar, on ehtinyt poikia jo neljästi. Onnettaren jälkeläinen Viivi on synnyttänyt yhden vasikan, Aavan.

Hämäläisten lapset auttavat vanhempiaan usein töissä muun muassa ruokkimalla vasikoita.

Hämäläisten tilalla Kerimäellä on uhanlaista itäsuomenkarjaa, eli kyyttöjä, kuten merkki kertoo.